Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Koivisto-juhlat ja Evakkolasten muistopuiston avajaiset keräsivät ihmisiä Lahteen ympäri Suomea

Evakkolasten muistopuiston muistopaasi Mukkulassa. Kuva: Viena Kytöjoki

Lahden yhteiskoulun pihalle oli kokoontunut lauantaina satoja Koiviston evakkoja ja heidän jälkipolviaan viettämään Koivisto-juhlia. Päivän aloittaneeseen yhteislauluun yhtyivät monet paikalle saapuneet.

Lahden koivistolaisten puheenjohtaja Jorma Simola toivotti juhlavieraat tervetulleiksi 69. kerran järjestettäviin Koivisto-juhliin.

- Olkaa tervetulleita, ja pidetään hyvät juhlat.

Iida Leino, 5, ja Tero Leino saapuivat Turusta Koivisto-juhliin. Iida Leino askarteli lasten työpajassa, jossa oli erityisesti luonnonmateriaaleja käytettävissä. – Kyllä vanhoja juuria haluaa käydä katsomassa, Tero Leino sanoo.
 

Kaksipäiväisessä pitäjäjuhlassa eri puolille Suomea evakkouden takia hajaantuneet ja heidän jälkipolvensa tapaavat toisiaan ja osallistuvat esimerkiksi suku- ja kyläkokouksiin. Monet halasivat ja tervehtivät toisiaan jo alkujuhlallisuuksien aikana.

Lauantain ohjelmassa oli esimerkiksi Koivisto-tori, jossa kyläseurojen jäsenet myivät kyläkirjoja ja -tuotteita. Ohjelmaan mahtui myös taidenäyttelyitä, mölkkyä ja lasten työpaja. Yhteiskoulun käytävät täyttyivätkin ihmisistä melko pian tervetulotoivotusten jälkeen. Koivisto-juhlat jatkuvat vielä sunnuntaina 30. heinäkuuta Lahden yhteiskoululla.

Terttu Mattila ja Kyllikki Orvasto ovat osallistuneet Koivisto-juhliin kymmeniä kertoja.
 

"Täällä näkee paljon tuttavia"

Terttu Mattila ja Kyllikki Orvasto ovat osallistuneet kymmeniä kertoja Koivisto-juhliin.

- Osallistuin jo silloin, kun nämä alkoivat. Ensimmäisen kerran olin Raumalla. Siitä on jo todella pitkä aika, Orvasto kertoo.

- Täällä näkee paljon tuttavia, Mattila sanoo.

Sekä Mattilan että Orvaston suvut ovat Koivistolta. Koivisto oli aikoinaan erittäin vilkas ja merestä elänyt kauppapaikka Suomenlahden rannalla Karjalankannaksella.

Evakkoon lähtemiset ovat jääneet vahvasti molempien mieliin.

- Toinen kerta oli vaikea. Lähdimme, kun sotilaat tulivat sanomaan, että vihollinen on selän takana. Otimme lehmät, joita olimme lypsämässä, Koiviston rautatieasemalta. Kävelimme 50 kilometriä itärajaa päin, jotta saimme ohitettua Viipurin, joka paloi tulimerenä. Meitä pommitettiin koko matka, Mattila kertoo.

Hyvinkäällä asuva Anneli Salonen aikoi osallistua kyläkokoukseen.
 

Paljon suku- ja kyläkokouksia

Suku- ja kyläkokousten aikatauluja katsomassa ollut Anneli Salonen Hyvinkäältä on myös osallistunut pitäjäjuhliin monesti. Hänen sukunsa on Koivistolta.

- Perämies Mikko Kirpun suku on sieltä, ja isäni on ollut lapsuudessaan ollut Koivistolla. Hänen kertomansa varassa on hyvin paljon.

Salonen aikoi mennä Kiiskilän kyläkokoukseen. Hänelle Koivisto-juhlien suurin merkitys on, että voi tavata eri paikkakunnilla asuvia tuttuja, joita näkee harvoin. Salonen on innostunut karjalaisista perinneherkuista.

- Ruokajutut, joita on ollut mahdollisuus opetella, ovat myös kiinnostaneet minua kautta aikojen ja erityisesti piirakat, kuten vatruskat.

Evakkolapset ry:n jäsen Kaisu Rokka.
 

Mukkulaan avattu Evakkolasten muistopuisto liikutti

Kirkkokadulta osa vieraista suuntasi linja-autoon. Sillä matkattiin Mukkulaan, jossa vietettiin lauantaina Evakkolasten muistopuiston avajaisia. Paikalle oli saapunut runsas joukko ihmisiä, jotka kuuntelivat avajaispuheita ja laulua muistopuiston hiekkareitin varrella. Puistoon istutetaan yhteensä 100 puuta, kuten rauduskoivuja ja omenapuita.

Virojoella asuva Evakkolapset ry:n jäsen Kaisu Rokka herkistyi muistopuiston avajaisjuhlassa.

- En voinut kuvitellakaan, että puisto on näin nätti. Täällä on ihania puita, ja puistolla on suuri merkitys minulle. Olen yksi, joka saa oman puun, Rokka kertoo.

Sveitsissä asuva Heli Bathija halusi tulla katsomaan Mukkulaan avattua Evakkolasten muistopuistoa.
 

Sveitsissä Genevessä asuva Heli Bathija saapui myös katsomaan muistopuistoa. Hänen äitinsä oli evakkolapsi Muolaasta.

- Kävin viime vuonna Karjalassa Muolaassa ja olin lasteni kanssa evakkovaelluksella. Tämä on tärkeä asia, sillä evakkolapset ovat kärsineet valtavasti. Hyvä, että heitä muistetaan, Bathija sanoo.

Pastori Jukka Immeli siunasi puiston.

- Huomasin, kun liikutuin laulun aikana ja ajatukset kääntyivät äitiini, joka oli evakkolapsi, Immeli sanoo seurakunnan tervehdyksessä.

Evakkolapset ry:n perustajajäsenet Irma Kumpula, Terttu Törmä ja taaempana oleva Marja Karvonen istuttivat puun muistopuistoon.
 

"Vaikka olemme iloisia ihmisiä, kaipuu ja kipu ovat ilon takana"

Evakkolapset ry:n perustajajäsenet istuttivat yhden puun muistopuistoon lauantaina.

- Tämä herätti hirveän paljon tunteita. Olin 5-vuotias, kun lähdin evakkoon, eikä minulla ollut muuta kuin pieni punainen matkalaukku, jossa oli karviaisia mummolasta. Ihmettelin, mitä tapahtuu. Se oli sanatonta matkustamista, Evakkolapset ry:n perustajajäsen Irma Kumpula kertoo.

- Todella koskettavaa. Muistopaadessa ovat ne tunteet, jotka ovat järkkyneet lapsena. Puut ovat juuriltaan otettuja, ja nyt ne istutetaan tähän, sanoo Evakkolapset ry:n perustajajäsen Terttu Törmä.

Evakkolasten yhdistys on tehnyt Törmästä ja Kumpulasta ystäviä.

- Yhtäläinen tausta ja yhtäläiset kivut. Toinen arvaa aina loput, vaikka yrittää peittää jotain, Törmä kertoo.

- Vaikka olemme iloisia ihmisiä, kaipuu ja kipu ovat ilon takana, Kumpula sanoo.

Mukkulaan avatun Evakkolasten muistopuiston hiekkareitin varrelle kokoontui paljon ihmisiä.

 

Ira Mellberg
ira.mellberg@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X