Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Mainonta tulevaisuudessa entistä vahvemmin iholle - "Toivottavasti ihmiset ymmärtävät vaatia vastinetta luovuttamastaan yksityisyydestä"

Internet-palveluissa, kuten Facebookissa, käyttäjille suunnattu mainonta on joskus pelottavan tarkasti kohdennettua. Tietoturva-asiantuntijan mukaan kyse on usein kuitenkin sattumasta, eikä todisteita siitä, että esimerkiksi Facebook kuuntelisi käyttäjiensä puhetta älypuhelimen mikrofonin kautta, ole tähän mennessä pystytty esittämään. Käyttäjien tulee kuitenkin varautua siihen, että mainonta muuttuu tulevaisuudessa vieläkin henkilökohtaisemmaksi.

Nettiyritysten toimintatavat ovat ulkopuolisille yhä osittainen mysteeri. Arkistokuva. Kuva: Mirja Hussain

Facebookin, Googlen ja Whatsappin tapaiset internet-palvelut tuntevat käyttäjiensä tarpeet pelottavan hyvin. Etelä-Suomen Sanomien toimittaja ällistyi, kun Facebook oli mainostanut hänelle kultareunuksista mustaa mekkoa. Toimittaja oli edellisenä iltana keskustellut vastaavanlaisen mekon hankinnasta tyttärensä kanssa.

Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen, onko mahdollista, että Facebook kuuntelee käyttäjiensä puhetta esimerkiksi älypuhelimen mikrofonin kautta?

- Tämä väite on tullut vuosien varrella tutuksi, mutta toistaiseksi kukaan ei ole onnistunut näyttämään sitä toteen. Itse en salakuunteluun usko, sillä jos siitä jäisi kiinni, niin yrityksen osake romahtaisi, Järvinen sanoo.

Pelottavan tungetteleva

Tietoturva-asiantuntijoiden mukaan Facebook ei ole kiinnostunut ihmisten perhesuhteista, vaan ylipäätään henkilöiden lähipiiristä.

Esimerkiksi Facebook seuraa yksittäisen käyttäjän nettisurffailua, ja näyttää sen perusteella sellaista mainontaa, jonka uskotaan kiinnostavan käyttäjää. Järvisen mukaan salakuunteluväitteet ovat ymmärrettäviä.

- Se tuntuu välillä pelottavalta, kuinka tarkasti mainonta on kohdennettu. Useimmiten kyse on sattumasta, eli joku on surffannut samalla internet-selaimella jonkun yrityksen sivulla, ja se näkyy heti Facebookin mainonnassa.

Tällainen mainonta perustuu niin sanottuihin evästeisiin, joita useat nettisivut tallentavat käyttäjän tietokoneelle. Evästeiden avulla esimerkiksi Facebook voi seurata käyttäjän surffailua, vaikkei tämä olisi kirjautuneena Facebookiin.

 

Käyttäjällä itsellään kontrolli

Tietoturvayhtiö Nixun kehityspäällikkö Kim Westerlund muistuttaa, että ihmiset voivat itse päättää mitä tietoja he itsestään nettiin luovuttavat. Monet kertovat vapaaehtoisesti Facebookissa esimerkiksi työhistoriansa, perhesuhteensa ja harrastuksensa.

- Facebookilla on erittäin kehittyneet algoritmit, joiden perusteella mainontaa kohdennetaan. Se tietää kenen kanssa chattailet ja kenen päivityksistä tykkäät. Se tietää monesti jo ennen sinua keneen olet ihastunut, Westerlund naurahtaa.

Tulevaisuudessa vielä vahvemmin iholle

Järvisen mukaan kännyköiden sovellukset mahdollistavat vieläkin tehokkaamman ”vakoilun”. Sovellukset voivat vaihtaa keräämäänsä tietoa keskenään, ja täten toinen sovellus voi kuunnella käyttäjän puheluita ja luovuttaa tietoa esimerkiksi Facebookin Messenger-sovellukselle.

Tietoturva-asiantuntijat painottavat, etteivät yritykset ole avanneet toimintatapojaan julkisuuteen.

- Liikestrategiat ovat yrityssalaisuuksia, eikä kukaan ulkopuolinen täysin varmasti tiedä, miten tietoa kerätään tai mihin tarkoitukseen sitä käytetään.

Järvisen mukaan kohdennettu mainonta koetaan joskus tungettelevana. Täyden yksityisyyden perään on käyttäjien kuitenkin turha haikailla.

- Tulevaisuudessa mainonta menee vielä henkilökohtaisemmaksi. Toivottavasti ihmiset ymmärtävät vaatia vastinetta luovuttamastaan yksityisyydestä. Suosituimmissa palveluissa vastine on maksuton palvelun käyttö.

Westerlundin mukaan kannattaa panostaa sellaisiin ohjelmiin, joissa on parempi yksityisyyden suoja.

- Olen itsekin melko neuroottinen yksityisyyden suhteen. Chattailen vain sellaisissa ohjelmissa, joissa on salaus käytössä. Whatsappia en käytä työasioihin.

Internet

Kohdennettu mainonta

Ilmaisten palveluiden, kuten Googlen ja Facebookin, liikeidea on myydä käyttäjiensä tietoja mainostajille.

Palvelut keräävät tietoa surffailusta, vaikka käyttäjä ei olisi kirjautuneena palveluun.

Tietojen keräämistä voi estää esimerkiksi siten, että surffailee eri selaimella kuin millä käyttää Facebookia. Kännykällä viestittelyyn kannattaa käyttää Facebookin sijaan esimerkiksi Signal- tai Telegram Messenger -ohjelmia.

Mainoksia estävistä ohjelmista voi tietoturva-asiantuntijoiden mukaan olla yhtälailla haittaa kuin hyötyäkin, sillä ne keräävät kaiken tiedon käyttäjänsä nettisurffailusta.

Henri Salomaa
henri.salomaa@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (2)
Tuula Hölttä

"Ilmaisten palveluiden, kuten Googlen ja Facebookin, liikeidea on myydä käyttäjiensä tietoja mainostajille."

Ja mitä sitten? Sehän on tiedetty jo pitkään. Samaa kansalaisten "tuotteistamista" ja heistä saatujen tietojen mainostajille myymistä käyttävät hyväkseen myös mm. kauppojen bonus- tms. kortit. Nämä palvelut realisoivat sen, mikä on kaupan ja viihteen tavoite: ihmisarvo on hänen kaupallinen arvonsa.

pulteri

Kyllä mua ainakin ottaa pattiin, kun yrittää lukea ess.fi nettiuutisia, pitää koko ajan olla sulkemassa noita ponnahdusmainoksia.

No, eipä ole pakko lukea ess.fi:tä!

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X