Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Mansikan poiminta alkaa toden teolla tällä viikolla - marjatilat pyörivät pääasiassa ukrainalaisvoimin

Päijät-Hämeessä marjapelloille päästään tänä kesänä viikko-puolitoista tavallista myöhemmin. Marjatiloilla työskentelevien ukrainalaisten poimijoiden määrä jatkaa kasvuaan. Ukrainalaisille kausityöntekijöille on myönnetty tänä vuonna liki 10 000 viisumia, ja sen lisäksi Ukrainasta on päässyt Suomeen kausityöhön ilman viisumia kesäkuun 11. päivän jälkeen. Orimattilan Mansikkanummella työskentelee venäjänkarjalaisia poimijoita.

Satokausi tuo Päijät-Hämeeseen satoja ulkomaalaisia marjanpoimijoita. Poimintaa aloiteltiin mansikkapelloilla viime viikolla, mutta toden teolla työ pääsee käyntiin tällä viikolla.

Tuloiselan marjatilan yrittäjä Katriina Tuloisela kertoo työllistävänsä 35 poimijaa, jotka ovat lähes kaikki ukrainalaisia. Hollolan Hämeenkoskella sijaitsevan tilan poimijat jakaantuvat suurin piirtein puoliksi uusiin ja aiemmin tilalla töissä olleisiin.

- Työporukka on nyt koossa. Homma toimii ukrainalaisten kanssa. Erään tytön isä oli meillä aikoinaan töissä, joten meillä on työntekijöitä jo toisessa polvessa, hän kertoo.

Seija Nummi kertoo tehneensä töitä vanhempiensa marjatilalla pienestä pitäen.
 

Marjatilojen työvoimatilanne on hyvä. Kesän aikana tiloilla työskentelee arviolta 14 000-15 000 poimijaa, joista ainakin kaksi kolmannesta on ulkomaalaisia. Eniten poimijoita tulee Ukrainasta ja Venäjältä. Tänä vuonna pelkästään Ukrainasta tulee liki 10 000 poimijaa.

Kesäkuun alkupuolelta lähtien Ukrainasta on saanut tulla kausityöhön biopassilla ilman viisumia. Tuloisela kertoo olevansa hieman huolissaan viisumivapaudesta.

- Se helpottaa byrokratiaa, mutta työviisumi on sitouttanut työntekijän tulemaan meille töihin. Tähän tulee nyt pieni epävarmuustekijä. Voinko jatkossa luottaa siihen, että passia käyttävät tulevat varmasti meille töihin eivätkä mene muualle, hän miettii.

Orimattilassa sijaitseva Mansikkanummi työllistää tällä hetkellä 15 venäjänkarjalaista poimijaa. Tilan yrittäjä Seija Nummi kertoo, että hänellä on joukko kokeneita työntekijöitä, jotka tulevat vuosi toisensa jälkeen takaisin. Hän rekrytoi uusia poimijoita myös vanhojen työntekijöiden suositusten perusteella.Svetlana Sergeeva on töissä Mansikkanummella 12:tta vuotta. Hän on kotoisin Salmin kunnasta Laatokan pohjoisrannalta.

- Mansikat ovat kypsymässä, ja töitä on paljon. Teen kotona sairaanhoitajan työtä ja olen nyt kesälomalla, hän kertoo.

Irina Chistiakova, Svetlana Shpak, Svetlana Sergeeva, Vasilisa Tovstaja ovat kaikki kokeneita kerääjiä. He haluavat tulla kesäisin kausitöihin juuri Mansikkanummelle.
 

Petroskoista kotoisin oleva Svetlana Shpak on 13:tta vuotta tilalla töissä. Kokeneena työntekijänä hän opastaa ja auttaa uusia poimijoita.

- Tämä on hyvää työtä, ja työkaverit ovat mukavia, hän kertoo.

Nummi aloitti marjatilan yrittäjänä sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 1999. Tällä hetkellä mansikkapeltoa on kymmenisen hehtaaria.

- Venäläiset työntekijät ovat todella luotettavia ja omatoimisia, hän kehuu.

Sadosta tulossa keskimääräisen hyvä

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Hannu Salo kertoo, että viime kesänä marjatiloille yritti päästä töihin ihmisiä väärennetyillä työkutsuilla ja niiden avulla hankituilla viisumeilla.

- Tänä vuonna olen kuullut vain yksittäisistä tapauksista. Viime vuonna yrittäneiden viisumit mitätöitiin, ja heidät palautettiin kotimaahansa. Kun sana siitä on levinnyt, uusia kokeilijoita ei tule, Salo arvioi.

Jokavuotiseksi kiistelyn kohteeksi nouseva kysymys thaimaalaisten metsämarjanpoimijoiden työolosuhteista ja työsopimuksista ei kosketa marjatiloja. Tilalla tehdään töitä työsuhteessa tuntipalkalla tai kiireisimpinä aikoina urakkapalkalla.

- Maaseutuelinkeinojen työsopimusta ja työlainsäädäntöä noudatetaan. Tiloja on helpompi valvoa kuin liikkuvia poimijoita metsässä. Lisäksi marjatilalla voidaan osoittaa työntekijälle korvaavia tehtäviä, kuten rikkakasvien perkausta ja uusien taimien istutusta ennen sadon kypsymistä, Hannu Salo kuvaa.

Svetlana Shpak antaa keräyskoreja, Irina Chistiakovalle, Svetlana Sergeevalle ja Vasilisa Tovstajalle.
 

Salon arvion mukaan mansikkasadosta näyttäisi tulevan keskimääräisen hyvä.

- Sato on noin puolitoista viikkoa, pohjoisempana ehkä kaksi viikkoa myöhässä.

Viileä kesä on tehnyt hyvää mansikkasadolle. Salo arvioi, että mansikkaa saadaan tänä kesänä 13-14 miljoonaa kiloa, eli selvästi enemmän kuin viime kesän alle 12 miljoonan kilon saalis.

Hannu Salon mukaan vadelma on jo kukkinut, ja sato näyttää normaalin suuruiselta mutta kypsyy tavallista myöhemmin.

Metsämarjat ovat muutamia viikkoja myöhässä

Viileän kesän takia myös metsämustikan kehitys on muutaman viikon myöhässä. Erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta arvioi, että kukinnoista kerättyjen havaintojen perusteella metsämarjojen sato tulee olemaan keskimääräinen.

- Kukintojen määrä on ollut keskimääräistä tasoa, etelässä ehkä hieman yläkanttiin. Hillan kukinto on ollut jopa erittäin runsasta pohjoisessa, Peltola kertoo.

Mustikan pitäisi kypsyä heinäkuun lopulla.

- Kasvu on 2-3 viikkoa myöhässä, eli aivan vielä ei kannata lähteä mustikkareissulle.

Irina Chistiakova ja Vasilisa Tovstaja keräävät mansikoita Mansikkanummen tilalla Orimattilassa.
 

Suomen metsissä riittää marjoja poimittavaksi. Peltolan mukaan marjojen kokonaiskasvusta saadaan noin kymmenen prosenttia talteen.

- Tiheämmin asutuilla alueilla osuus voi olla yli kymmenen prosenttia. Harvaan asutuilla alueilla vain pari-kolme prosenttia marjoista kerätään talteen.

Erikoistutkija Peltolan mukaan tukkumyyntiin päätyy ehkä yksi neljäsosa Suomessa poimituista marjoista. Kyseessä on arvio, koska kotitarpeiksi poimitun marjan määrästä ei ole tilastotietoa.

Ulkomaalaiset poimivat noin 80 prosenttia tukkumyyntiin päätyvistä luonnonmarjoista. Peltola kertoo, että tukkumyynnissä oleva marjamäärä oli ennen sidoksissa valtakunnallisen marjasadon tasoon. 2000-luvun puolivälistä alkaen ammattimainen tehopoiminta kehittyi ja poimijat alkoivat liikkua laajemmilla alueilla.

- Sekä yrityksistä että poimijoista on tullut taitavia löytämään runsassatoiset alueet. Mustikan ja muiden metsämarjojen myyntiin päätyvä määrä ei ole enää samassa mielessä riippuvainen keskimääräisestä sadosta.

Peltolan mukaan ammattimaisella poiminnalla ei ole ekologisia haittavaikutuksia.

- Kerättyjen marjojen määrä on koko ajan lisääntynyt. Jos tehokeräyksestä on jotain haittaa, niin ainakaan haittaa ei ole nyt näkyvissä. Mustikkavarpuun tulleet maanpäälliset vauriot korjaantuvat varsin nopeasti. Varpuja pitäisi repiä juuriltaan laajoilta alueilta, jotta haittaa oikeasti syntyisi.

Marjanpoiminnan ongelmat kiteytyvät kilohinnassa

Metsämarjanpoimijoiden työolosuhteita ja -ehtoja on yritetty parantaa metsämarjanpoiminnan aiesopimuksen avulla. Sopimuksen solmivat joukko marja-alan yrityksiä, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö vuonna 2014.

Alan toimijat sitoutuivat sopimuksella muun muassa parantamaan poimijoiden työhön perehdytystä sekä majoituksen ja ruokahuollon laatua. Vuosittain on myös tarkennettu yritysten velvollisuutta raportoida viranomaisille toiminnastaan sekä ennakkoon että poimintakauden lopussa.

Pohjois-Pohjanmaan te-toimisto hoitaa ulkomaalaisten poimintaan liittyvää neuvontaa, kerää raportit yrityksiltä ja selvittää myös poimijoiden kokemuksia kyselylomakkeiden avulla.

Palvelujohtaja Pirjo Juntunen Pohjois-Pohjanmaan te-toimistosta kertoo, että aiesopimus on tuonut alalle läpinäkyvyyttä ja yhteisesti sovituista pelisäännöistä on ollut hyötyä.

- Mielestäni tilanne on parantunut alalla. Poimijoiden perehdytystä, majoitusta ja ruokailuun liittyviä asioita on parannettu. Periaatteet ovat selkeästi paperilla, ja tapaamisia on pari kertaa vuodessa viranomaisten ja yrittäjien kesken.

Aiesopimusta tarkistetaan vuosittain. Tänä vuonna kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, että punnitsemiseen käytetyt vaa'at on kalibroitu oikein.

Juntusen mukaan viime marjastuskauden jälkeen 70 prosenttia poimijoista vastasi, että voisi tulla uudestaan Suomeen poimimaan marjoja.

Svetlana Sergeeva kerää mansikoita Orimattilassa kesälomallaan sairaanhoitajan työstä.
 

Juntunen kertoo myös, että jokamiehen oikeuteen ja pihapiirin rajan kunnioittamiseen liittyvät palautteet ovat vähentyneet selvästi.

- Yritykset ovat perehdyttäneet poimijoita paremmin suomalaiseen kulttuuriin. Samaan aikaan kantaväestökin on hyväksynyt ulkomaalaiset marjanpoimijat, Juntunen arvioi.

Marja-alan aiesopimuksessa ei ole asetettu tavoitetta kilohinnalle, joka poimijalle maksetaan. Poimijoita töihin kutsuvat yritykset huolehtivat siitä, että poimijoilla on mahdollisuus ansaita vähintään 30 euroa päivässä. Sen lisäksi poimijalla tulee olla mahdollisuus ansaita varat majoitus- ja lentolippukulujen kattamiseen.

- Marjan kilohinta on kysymys, jossa poimijoiden haasteet kiteytyvät. Koskaan ei voi tietää tarkasti, mihin luonnontuotteen kilohinta asettuu. Kysymys kilohinnasta kulkee koko ajan mukana, kun alaa kehitetään, Juntunen kertoo.

- Tällä hetkellä huolettaa, missä tahdissa marjat kypsyvät. Poimijoiden pitäisi päästä heti tänne tultuaan töihin, hän jatkaa.

Thaimaalaisten asema tuskin muuttumassa

Thaimaasta on tänä vuonna tulossa vähemmän poimijoita kuin aiempina vuosina. Ulkoasiainministeriön vastuuvirkamies Timo Täyrynen kertoo, että määrä on pienentynyt noin 10 prosentilla. Thaimaalaisten määrä saattaa jäädä alle 3 000:een. Heidän lisäkseen parisataa venäläistä on tulossa keräämään metsämarjoja.

- Kerääjiä on jo tullut maahan, mutta vielä ei ole mitään poimittavaa. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu, SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto miettii.

Lehto on aiemmin puhunut sen puolesta, että marjanpoimintaa tehtäisiin työsuhteessa eikä yrittäjänä - ja aikoo puhua jatkossakin.

- Työsopimuslaki antaisi mahdollisuuden määritellä poiminta työsuhteiseksi työksi. Lakia on nyt tulkittu kovin väljästi. Oikeuskäytäntö tuntuu höllentyvän, ja verottajakin on höllentänyt tulkintojaan työsuhteen ja yrittämisen rajasta. Jotakin pitää tehdä.

Lehto arvioi, että asiat tuskin tulevat muuttumaan lähiaikoina.

- Poliittinen tilanne on mikä on. Näyttää siltä, että asia ei etene mihinkään tämän hallituksen aikana.

Heinäkuun alussa Kainuun käräjäoikeus hylkäsi thaimaalaisten marjanpoimijoiden korvausvaatimukset, jotka koskivat kesän 2013 poimintamatkaa Suomeen. Poimijat vaativat kukin 5 000-7 000 euron suuruisia korvauksia heidät Suomeen kutsuneelta marjayhtiöltä.

Lehdon mukaan tuomio oli odotettu ja nykyisen oikeuskäytännön mukainen.

- Kyse on lähinnä siitä, miten väljästi lakia tulkitaan ja miten me suhtaudumme tilanteeseen. Mikä katsotaan työsuhteen tunnusmerkiksi? Mihin suuntaan yhteiskuntaa viedään? Suomalaisilla on vielä varaa kieltäytyä tekemästä työtä niin pienellä ansiolla kuin marjanpoiminnasta maksetaan. Onko oikein, että tänne raijataan toiselta puolen maailmaa köyhiä maanviljelijöitä, joilla ei ole varaa kieltäytyä, Lehto miettii.

 

Marjabisnes

Kilohinnat pysyneet matalalla

Vuonna 2016 tukkumyyntiin tuli mustikkaa 5,5 miljoonaa kiloa, ja siitä maksettiin keskimäärin 1,17 euroa kilolta. Vuonna 2015 hinta oli 1,33 euroa.

Puolukkaa kerättiin myyntiin ennätysmäärä 11,2 miljoonaa kiloa. Puolukkakilosta maksettiin 0,88 euroa. Vuonna 2015 kilohinta oli 1,07 euroa.

Keskimäärin mansikkaa saadaan 12-13 miljoonaa kiloa vuodessa.

Ulkomaalaisten poimijoiden panos marjan myyntimäärien kasvussa on merkittävä. Luonnonmarjoista 81 % oli ulkomaisten poimijoiden keräämiä vuonna 2016.

Thaimaalaisten poimijoiden määrä on vaihdellut 3 400-3 500:n välillä.

Marjatiloilla poimijan vähimmäistuntipalkka on 8,29 euroa ja koululaisille 5,80 euroa.

Metsämarjojen poimijat eivät ole pääsääntöisesti työsuhteessa yritykseen, joka on kutsunut heidät Suomeen.

Lähde: Maaseutuvirasto: Marsi 2016 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät vuonna 2016, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto.
Leo Autere

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (1)
Mies van Hus

"Vielä on varaa kieltäytyä", kauanko ?

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X