Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Paula Savolainen on kummajainen niin ikänsä kuin ammatinvalintojensakin puolesta

Naisten rooli Suomen huippua edustavissa kasvuyrityksissä on selvästi pienempi kuin työelämässä keskimäärin. Missä luuraavat innovaatioita tekevät naiset?

Paula Savolaisesta tuli viime vuonna startup-yrittäjä. Kuva: Akseli Muraja

Kun tapaan muita startup-yrittäjiä, voisin usein olla heidän äitinsä, Paula Savolainen, 52, nauraa.

Siilinjärveläinen Savolainen on tottunut olemaan nainen miesvaltaisella alalla. Hän on työskennellyt muun muassa koodarina, ohjelmistoyrityksen projektipäällikkönä ja yliopistotutkijana.

- Minun alallani suurin osa työkavereista nyt vain sattuu olemaan miehiä. Ei se ole minulle ongelma, Savolainen sanoo.

Viime vuonna Savolaisesta tuli startup-yrittäjä. Savolaisen perustama SaltemVox Oy on kehittänyt äänensiirtojärjestelmän, joka auttaa huonokuuloisia esimerkiksi yleisötapahtumien selostusten kuulemisessa.

Savolainen on tällä hetkellä yrityksen ainoa täysipäiväinen työntekijä, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.

Hän vitsailee olevansa ”kummajainen” niin ikänsä kuin ammatinvalintojensa puolesta.

Totta onkin, että Savolainen on startup-yrittäjänä poikkeus. Sunnuntaisuomalainen kysyi Suomen suurimmista Tekes-rahoitteisista startup-yrityksistä niiden sukupuolijakaumaa. Tiedot saatiin yhdeksästä yrityksestä.

Kävi ilmi, että naiset ovat vähemmistössä joka portaassa. Erityisen vähän heitä on yritysten ylimmässä johdossa. Vain kahden yrityksen hallituksessa on nainen. Toimitusjohtajat ja hallitusten puheenjohtajat ovat kaikki miehiä.

Naisten rooli Suomen huippua edustavissa kasvuyrityksissä on selvästi pienempi kuin työelämässä keskimäärin.

Missä siis luuraavat innovaatioita tekevät naiset?

- Se onkin hyvä kysymys. Ovathan Suomen naiset vuodesta toiseen koulutaitoja mittaavissa OECD-tilastoissa kärkisijoilla, ja he menevät lukioon ja yliopistoon sankemmin joukoin kuin miehet. Naisten yrittäminen on kuitenkin vielä haurasta, Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander kommentoi.

Kasvuyritysten miesvaltaisuudelle löytyy syitä niin historiasta ja koulutuksesta kuin suomalaisesta perhepolitiikastakin.

Naisyrittäjistä suuri osa toimii hoiva- ja palvelualoilla. Valtaosa startupeista toimii sitä vastoin miesvaltaisilla teknologia-aloilla, kuten elektroniikka- ja sähköteollisuudessa ja ohjelmistosuunnittelussa.

- Sukupuolistaminen ja sukupuolitietoisuus lähtee jo päiväkodista, vaikkei pitäisi. Se jatkuu peruskoulussa siinä, miten suuntaudutaan esimerkiksi matemaattisissa aineissa ja käsitöissä, neuvotteleva virkamies Tuija Ypyä työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Naiset eivät siis hakeudu opiskelemaan teknologia-aloille, joilla kasvuyrityksiä syntyy eniten.

Testausrobotiikkaa kehittävällä tamperelaisella OptoFidelityllä on 116 työntekijää, joista naisia on viisitoista. Esimiestehtävissä naisia on kaksi viidestätoista, hallituksessa on pelkkiä miehiä.

Toimitusjohtaja Pertti Aimonen kertoo, että naisia työskentelee muun muas­sa yrityksen henkilöstö- ja taloushallinnossa. Vähiten naisia hakeutuu mekaniikkasuunnittelijoiksi.

- Enemmänkin saisi tulla työhakemuksia naisilta. Esimerkiksi esimiehinä naiset ovat yleensä tunneherkempiä ja parempia kuuntelijoita, Aimonen sanoo.

Aimosen mukaan naisten läsnäolo vaikuttaa työyhteisöön monin tavoin.

- Ennen, kun naisia oli vielä vähemmän, firman kesäjuhlissa saattoi olla kartingia ja muuta urheilua. Nykyään on joogaa ja mindfulnessia. Se on minusta rikkaus.

Kun on tutkittu naisten suhtautumista yrittäjyyteen ja sijoitustoimintaan, heidän on havaittu välttelevän riskinottoa miehiä enemmän.

- Miehiin verrattuna harvempi nainen uskoo, että hänestä olisi yrittäjäksi ja että hän voisi saada yritykselleen rahoitusta, Ypyä kertoo.

Mistä riskien pelko sitten johtuu?

- Täytyy muistaa, että naiset alkoivat näkyä kunnolla työelämässä vasta sotien jälkeen. Naisyrittäjiä näkyy edelleen julkisuudessa vähän, ja asenteet muuttuvat hitaasti, Estlander sanoo.

Hänen mukaansa naisten yrittäjyyden tiellä on ”rakenteellisia tulppia”.

- Yksi on vauvalasku. Sen maksaa äidin työnantaja siltä osin, mitä Kela ei korvaa. Se jarruttaa nuorten naisten pääsyä pysyviin työpaikkoihin ja naisvaltaisten alojen kasvua.

Paula Savolainen sanoo, ettei kukaan ole kyseenalaistanut hänen päätöstään ryhtyä yrittäjäksi.

- Mutta ehkä se johtuu iästäni. Minun ainokaiseni on jo omillaan, eikä minulla ole perhettä hoidettavanani. Tämä on mahtavaa aikaa, kun on mahdollisuus tehdä tällaista. Kymmenen vuotta sitten yrittäjyys ei olisi tullut kuuloonkaan.

Viime vuonna Savolainen kävi Arctic 15 -yritystapahtumassa. Siellä puhuttiin yrittäjän yksityiselämästä.

- Sanottiin, että startup-yrittäjä ei saa rakastua, tehdä lapsia eikä erota. Olen samaa mieltä. Alkuvaiheessa yritys vaatii täyden huomion, jos haluaa menestyä.

Janne Laitinen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X