Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Kotimaisen kuntoliikunnan läpimurtaja täyttää tänä vuonna 20 vuotta

Jopa ”sauvojen ulkoiluttaminen” on parempi vaihtoehto kuin jäädä sohvalle makaamaan. Tutkimusten mukaan sauvakävely lisää 10-20 prosenttia hapen ja energian kulutusta ja sykettä verrattuna samanvauhtiseen kävelyyn ilman sauvoja.

Jyväskyläläinen Silja Alankola käy sauvakävelemässä vähintään kerran viikossa. Laji on hyvää vastapainoa istumatyölle. Kuva: Sami Saarenpää

Kun ensimmäisiä sauvakävelijöitä alkoi näkyä katukuvassa, moni hymähteli huvittuneena. Testauspäällikkö Jarmo Heiskanen Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESistä Jyväskylästä oivalsi heti, että sauvakävely on niitä juttuja, jotka pysyvät. Ja niin kävi.

Nyt vietetään sauvakävelyn 20-vuotisjuhlavuotta, mutta Heiskanen muistuttaa, että sauvoja on käytetty jo ennenkin.

- Laji sopii kaikille, kaiken ikäisille ja kaiken kuntoisille. Sauvoja saa edullisimmillaan muutamalla kympillä, ja sellaiset voi itsekin tehdä vaikka vanhoista suksisauvoista. Tosin kävelysauvaksi tehty sauva on jäykkyydeltään hieman tukevampi kuin suksisauva, Heiskanen sanoi.

Kävelysauvat ovat myös suksisauvoja lyhyemmät, niissä ei ole sompaa ja niihin saa piikit tai tassut maaston mukaan.

Niin kuin missä tahansa lajissa, myös sauvakävelyssä on oma tekniikkansa. Oikea tekniikka takaa parhaan tehon. Heiskasen mukaan vahinkoa ei synny, vaikka sauvoisi ihan omaan tyyliinsä. Oikeaoppisesti kyynärvarren pitäisi olla 90 asteen kulmassa kun sauva on maassa.

- Jopa ”sauvojen ulkoiluttaminen” on parempi vaihtoehto kuin jäädä sohvalle makaamaan, hän korosti.

Sauvakävely on myös lempeä laji kuntoilua vasta aloittelevalle, mutta sauvoilla saa myös tehokasta treeniä.

- Eniten sauvakävelystä saa hyötyjä irti, jos kävelee vaihtelevassa maastossa. Tasaisella asfaltilla ei ole samalla tavalla haastetta kuin ylämäissä. Jyväskylässäkin löytyy metsää ja luontoa läheltä lähes kaikkialla, jopa keskustassa. Harjun rinteissä saa todella tehokkaan kävelylenkin, Heiskanen sanoi.

Hänen mukaansa ylämäissä ei kuntoilijan tarvitse miettiä onko vauhtia tarpeeksi, riittää kun pääsee eteenpäin.

Mikään turha laji sauvakävely ei ole, sillä tutkimusten mukaan se lisää 10-20 prosenttia hapen ja energian kulutusta ja sykettä verrattuna samanvauhtiseen kävelyyn ilman sauvoja.

Myös askel pitenee, kävelyryhti paranee ja kehon kaikki lihasryhmät pääsevät töihin. Sauvakävely parantaa käsien ja selän lihaskestävyyttä sekä rintarangan liikkuvuutta, alamäissä puolestaan polviniveleen kohdistuva kuormitus pienenee. Sauvakävely vieläpä tuntuu kevyemmältä kuin perinteinen kävely ja se vaikuttaa myönteisesti myös mielialaan. Liikunnan teholukuihin vaikuttavat henkilön paino, pituus, sauvojen käytön hallinta, maasto ja vauhti.

Sauvakävelyä harrastaa yli miljoona suomalaista, joista säännöllisesti eli vähintään kerran viikossa sauvoo noin puoli miljoonaa.

Sauvakävely

Suomalainen kuntoliikunnan läpimurto

Suomen Latu on yksi lajin kehittäjäorganisaatioista.

Ensimmäiset puolitieteelliset testit sauvakävelyn tehokkuudesta tehtiin Suomen Urheiluopistossa 1991: syke nousi testihenkilöillä 10-20 prosenttia korkeammaksi kuin ilman sauvoja.

Ensimmäiset erityiset kävelyyn soveltuvat sauvat kehitti suomalainen Exel.

Maailmalla laji kulkee nimellä Nordic Walking ja sen harrastajia on jo lähes kymmenen miljoonaa.

Suosituinta sauvakävely on Keski-Euroopassa ja Suomessa. Laji leviää parhaillaan myös suuriin maihin kuten Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.

Lähde: Suomen Latu
Eeva Salminen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (1)
veijo

Itse kuulun lajin ahkeriin harrastajiin (4-5 kert/vko) mutta edelleen se leimataan meidän köyhempien eläkeläisten lajiksi...mutta hyvä niin.

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X