Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Hollolan kuntakeskusta uudistetaan laajamittaisemmin kuin kymmeniin vuosiin

Prismakeskuksen ja Heinsuon yhtenäiskoulun lisäksi Hollolaan nousee uusia asuinkerrostaloja. Prismakeskuksen tietyöt ovat vilkkaimmillaan heinäkuussa. Hämeenmaa on saanut suurimman osan syyskuussa avattavan Prisman liiketiloista jo vuokrattua. Alkuviikolla Hollolan keskustassa liikkuneet kuntalaiset olivat sitä mieltä, että uudistukset ovat tervetulleita. Samoin ajattelee vuosikymmenet Hollolan kunnanvaltuustossa vaikuttanut Heikki Mantere.

Hollolan kuntakeskuksessa jyllätään poikkeuksellisella tavalla. Janne Eloranta (vas.) ja Matti Liljaniemi työskentelevät Prismakeskukseen liittyvien katutöiden parissa. Kuva: Kai Sinervo

Hollolan kuntakeskuksessa rakennetaan parhaillaan laajamittaisemmin kuin vuosikymmeniin. Työmaita ovat aiheuttaneet esimerkiksi syyskuussa valmistuva Prismakeskus sekä Heinsuon yhtenäiskoulu.

Heinsuon yhtenäiskoulu otetaan käyttöön syksyllä.
 

Asuinkerrostaloja nousee puolestaan entisen S-marketin tontille Keskuskadulle sekä Tiilijärventien ja Tervatien kulmaan.

Tiilijärventien ja Tervatien kulmaan rakentuva Tervahovi-kohde valmistuu joulukuussa.
 

 Heinäkuussa Prismakeskukseen liittyvät tietyöt ovat kiivaimmillaan. Työt jatkuvat Keskuskadulla arviolta heinäkuun puoliväliin asti, jonka jälkeen siirrytään Kansankadulle Kirjakujan suuntaan. Kirjakuja suljetaan töiden ajaksi liikenteeltä kokonaan. Tietöiden arvellaan jatkuvan syyskuuhun asti.

"Tämä on vain väliaikaista."

Hollolassa vuodesta 2002 asunut Keijo Löytty ja parisenkymmentä vuotta sitten hollolalaistunut Esko Tuukkala kulkivat maanantaina työmaiden hallitsemassa keskustassa. Kaksikko on sitä mieltä, että rakennushankkeet ovat tervetulleita.

Rakennustyömaiden sävyttämä maisema ei haittaa hollolalaisia Esko Tuukkalaa (vas.) ja Keijo Löytty (oik.)
 

- Työmaat eivät haittaa yhtään, ne ovat vain väliaikaisia. On hyvä, että saamme uuden Prisman ja uusia asuintaloja kuntaan. Vielä kun kunta hoitaa asiat siten, että uusiin taloihin saadaan myös asukkaat, niin kaikki on hyvin, Löytty sanoo.

- Prisma olisi voinut tulla jo pari vuotta sitten. Keskusta vähän lamaantui viimeisten parin vuoden aikana, kun moni pieni liike lopetti, Tuukkala sanoo.

Työmaista aiheutuneet liikennejärjestelyt eivät ole miehiä ihmeemmin häirinneet.

- Ihan ydinkeskustassa on tällä hetkellä polkupyörällä vähän hankala liikkua, Löytty sanoo.

Prismakeskuksen vuokratilat lähes täynnä

Hämeenmaan talousjohtaja Risto Korkka sanoo, että tulevan Prismakeskuksen vuokralaisten hankkiminen on sujunut hyvin.

- Varsinaisen Prisman etumyymälät ovat jo täynnä. Kauppakeskukseen yhdistyvän vanhan Helmipankin kiinteistön tiloista vuokraamatta on tällä hetkellä 10 prosenttia, mikä ei ole enää mikään vaarallinen luku, Korkka sanoo.

Hänen mukaansa Prisman yhteyteen on tulossa palveluita laajalla kirjolla.

- Vuokralaisia ovat esimerkiksi R-kioski, Musti & Mirri sekä Helmipankki. Lisäksi tiloihin tulee silmäasema, kahvilapalveluja, pari parturia, vaateliikkeitä ja sen sellaista, Korkka luettelee.

"Prisma oleellinen osa keskustan vahvistamista"

Hollolan kunnanvaltuustossa 1980-luvun puolivälistä istunut kotiseutuneuvos Heikki Mantere sanoo, että tulevaa Prismaa on Hollolassa odotettu.

- Ydinkeskusta ei kehittynyt paljonkaan sen jälkeen, kun uusi kirjasto perustettiin vuonna 2004. Nyt on jo aika saada alueelle aiempaa monipuolisempia kauppapalveluita. Prisma on oleellinen osa keskustan vahvistamista, hän sanoo.

Mantere kertoo, että osa pienyrittäjistä vastusti Prisman rakentamista korkeiden liiketilavuokrien pelossa.

Hänen mukaansa myöskään kaikki kuntalaiset eivät tunnu ymmärtävän, miksi kuntakeskukseen pitää rakentaa niin monta kauppaa.

Keskon K-supermarket avattiin lähelle Salpakankaan teollisuusaluetta alkuvuodesta 2015.

- Jos vetovoima halutaan säilyttää, pitää olla vaihtoehtoja. Suurten kauppayksiköiden mukana tulee myös erikoisliikkeitä. Tietääkseni Hämeenmaa on saanut Prisman liiketiloja hyvin vuokralle, Mantere sanoo.

Palvelut lisäävät elinvoimaa

Hollolan Keskuskadulla koiraansa ulkoiluttanut Pirjo Rajala kertoo, että työmaat ovat aiheuttaneet mutkia hänen kävelyreiteilleen. Suuremmin rakentaminen ei ole koko ikänsä Hollolassa asuneen Rajalan arkea kuitenkaan haitannut.

- Kaikkialle ei pääse kävelemään suoraan, mutta eläkeläisellä on aikaa kierrellä, Rajala sanoo.

Hollolalainen Pirjo Rajala uskoo, että tuleva Prisma lisää kuntakeskuksen elinvoimaa.
 

Hän on sitä mieltä, että kuntakeskus on useine vanhoine rakennuksineen uudistumisen tarpeessa. Tulevan Prismakeskuksen hän uskoo lisäävän keskustan elinvoimaa.

- Kun asukkaita tulee koko ajan lisää, on hyvä, että myös palvelut laajenevat, Rajala sanoo.

Kuntakeskus rakentui muutamassa vuosikymmenessä

1960-luvulla nousemaan alkaneen Salpakankaan alkuvuosikymmenet olivat rakentamisen suhteen vilkkaita.

- Ensin rakennettiin Salpakankaan teollisuusalue, ja sen jälkeen asuinalueita ja kouluja. Liikehuoneistot alkoivat rakentua nykyiseen keskustaan 1970-1980-lukujen vaihteesta lähtien, muistelee Heikki Mantere.

1970-luvun lopulla kuntakeskukseen tulivat virastotalo, ruokakauppa, pankki ja apteekki.

Mittava rakennushanke oli myös Kauppakeskus Kompassi, joka avattiin vuonna 1993. Kiinteistössä toimii nykyään S-market, jonka yhteyteen tuleva Prismakeskus laajennetaan.

Mantere kertoo, että Kompassin laajentamista visioitiin jo 1990-luvun lopulla. Suunnitelmat liittyivät hahmotelmiin eteläisestä kehätiestä.

- Pelkona oli, että Salpakankaasta tulee nukkumalähiö. Silloin tehtiin periaatepäätös, että suuria kauppakeskittymiä ei rakenneta kehätien varteen, vaan panostetaan kuntakeskuksen elävöittämiseen, hän kertoo.

Prismakeskuksen ohella Salpausselän Rakentajat urakoi asuinkerrostalon osoitteeseen Keskuskatu 6.
 

Rohkaisua rakennushankkeille antoi myös Päijät-Hämeen liiton 1990-luvun loppupuolella teettämä selvitys maakunnan kuntakeskusten palvelutarpeesta ja -tilanteesta. Tuolloin asiantuntijat arvioivat, että Salpakangas oli maakunnan keskuksista sijoittajille kaikkein kiinnostavin kohde Lahden jälkeen.

Kuntakeskuksen elävöittäminen on ollut pitkällinen prosessi. Osana sitä kunta sai keskustaan uuden kirjaston vuonna 2004. Samaa tavoitetta palvelee myös kirjaston viereen toukokuussa avattu toimintapuisto.

 

Työmaita kuntakeskuksella

S-market laajenee Prismakeskukseksi syyskuussa. Urakan toteuttaa Salpausselän Rakentajat (SSR).

SSR urakoi myös 8-kerroksisen asuintalon osoitteeseen Keskuskatu 6. Kohde valmistuu syyskuussa.

Hollolan Asuntotalojen kerrostalo valmistuu joulukuussa Tiilijärventien ja Tervatien kulmaan. Kohteen rakentaa Hartela Etelä-Suomi oy.

Lemminkäisen urakoima Heinsuon yhtenäiskoulu otetaan käyttöön syksyllä.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X