Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Vaikka vammaisten asema on parantunut, he kohtaavat yhä hiljaista syrjintää - "Emme elä enää sellaista aikaa, että vammaiset ripotellaan peräkammareihin"

Päijät-Hämeessä ei valiteta kehitysvammaisista, vaikka ennakkoluuloja yhä on. Vaikeavammaisten vanhempien mukaan lapset ovat usein avoimia erilaisuudelle.

Kasper Nieminen pääsi Pajulahdessa kokeilemaan minigolfia äitinsä Carola Niemisen ja isänsä Mika Niemisen avustamana. Kuva: Lauri Rotko

Vaikeavammaisten lasten vanhemmat sanovat, että lapset ovat usein avoimia vammaisuuden suhteen. Pajulahden liikuntakeskuksessa vietettiin tällä viikolla vaikeavammaisten lasten perheille suunnattua leiriä. Vaikeavammaisilla on suuri riski syrjäytyä, sillä osallistuminen harrastustoimintaan on hankalaa. Lomaviikon aktiviteetteihin kuului avustettuja lajeja kajakkimelonnasta pesäpalloon.

- Edelleen on vaikeasti liikuntavammaisia lapsia, jotka automaattisesti vapautetaan koululiikunnasta. Se on ehdottomasti väärin, sanoo leirin koulutussuunnittelija Soile Honkala.

9-vuotiaan Juho Jättömäen äiti Pia Jättömäki sanoo, että he eivät olet törmänneet sen suurempiin ennakkoluuloihin arjessaan.

Esimerkiksi kaupoissa äidit saattavat joskus kieltää lapsiaan tuijottamasta Juhoa.

- Toivon, että lapset tulevat rohkeasti kysymään Juhon asioista. Joskus olemme jopa antaneet vieraiden lasten kokeilla pyörätuolilla kelailua, Jättömäki sanoo.

Jättömäki on kohtuullisen tyytyväinen pääkaupunkiseudun tarjoamiin erityislasten harrastusmahdollisuuksiin. Hänen pojalleen Juholle on löytynyt mieluinen harrastus uinnista.

Juho Jättömäki osallistui vaikeavammaisten lasten perheille suunnatulle leirille Pajulahdessa. Pia Jättömäen mukaan muut lapset tulevat leikkipuistoissa usein avoimesti juttelemaan.
 

Jättömäen mukaan koulujen loppuminen on syrjäytymisen kannalta erityinen ongelmavaihe.

- Kun yhdeksäs luokka on ohi, jää helposti vähän tyhjän päälle. Kun kunnat säästävät, itsenäiseen opiskeluun kykenemättömien kehitysvammaisten päivähoitopaikkoja vähennetään. Sellaisten tarve ei kuitenkaan katoa mihinkään.

Kirkkonummen valitus muistutti syrjinnän olemassaolosta

Kirkkonummella asukkaat tekivät hiljan valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen Rinnekoti-säätiön rakennushankkeesta, jossa on tarkoitus tehdä asuntola kehitysvammaisille nuorille. Valitus vedettiin pois, ja hanke saa jatkua.

Valituksen tehneiden perustelut olivat ikävät. Valituksessa epäiltiin kehitysvammaisten läsnäolon muuttavan asuinalueen luonnetta, ja sanoivat heidän sopivan huonosti lapsiperheiden sekaan. Myös tienoon liikenneturvallisuuden pelättiin vaarantuvan, kun asuntolassa vierailevat tukkivat tienreunat parkkipaikkojen puutteessa.

Jättömäestä tuntuu pahalta, kun kehitysvammaisten asumiskeskusten sijoittamista asuinalueiden keskelle vastustetaan.

- Jos tarvitsee ryhmäasumista, silloin sitä pitää olla saatavilla. Vammaisilla on ihan yhtäläiset oikeudet asua kuin kenellä tahansa muullakin. Emme elä enää sellaista aikaa, että vammaiset ripotellaan peräkammareihin. Tänä päivänä kaikenlaiset nuoret pitää ottaa mukaan joka paikkaan, Jättömäki sanoo.

Kavereista on pulaa

Kasper, Carola ja Mika Nieminen saapuivat Pajulahteen Naantalista. He kertovat, että kotikaupungista ei löydy juuri mitään harrastusmahdollisuuksia erityislapsille. 14-vuotiaan Kasper Niemisen vanhempien mukaan aikuiset ovat usein lapsia ennakkoluuloisempia.

- Lapset kysyvät suoraan, mikä Kasperilla on. Kun he saavat vastauksen, asia on käsitelty. Aikuisilta tulee joskus rajuja kommentteja. Olen silloin sulkenut korvani ja ajatellut, että pitäköön ajatuksensa, Carola Nieminen sanoo.

Niemisen mukaan heidän pojallaan ei ole omia kavereita. Nyt 18-vuotias isoveli otti nuorempana kavereineen Kasper Niemisen joukkoon mukaan.

- Yhdessä vaiheessa Kasper oli usein isoveljen kaveriporukan mukana pelaamassa Playstationia tai viettämässä aikaa muuten. Se oli hyvä juttu, sillä muuten hän olisi joutunut olemaan vain vanhempiensa kanssa, Nieminen sanoo. Mika Niemisen mukaan ennakkoluulot vammaisia kohtaan eivät ole täysin hävinneet.

- Ihmiset ovat pelokkaita. Kaupassakin kun menee pyörätuolin kanssa, muut usein väistyvät ja menevät kauemmas, hän sanoo.

"Kehitysvammaisia ei kuulu sijoittaa pois silmistä"

Espoolainen Amy Leff on 12-vuotiaan cp-vammaisen Malick Jarbohin äiti. He olivat ensimmäistä kertaa vaikeavammaisille suunnatulla leirillä.

- Tämä on ollut mielettömän positiivinen kokemus. Arkisin ei tule tehtyä yhdessä näin paljon asioita. En muista, milloin Malik olisi nauranut yhtä paljon kuin tällä viikolla, Leff sanoo.

Malick Jarbohin äiti Amy Leff toivoo, että heidän kotikunnassaan Espoossa olisi enemmän harrastusmahdollisuuksia vaikeasti vammaisille lapsille.
 

Hän sanoo, että Malikin kanssa on hankalaa lähteä eri paikkoihin. Se tuo haasteita arkeen.

- Itselläni ei ole aina voimia ottaa Malickia mukaan tapahtumiin. Jos on kutsuttu vaikka lasten syntymäpäiväjuhlille, en välttämättä ota Malikia mukaan. Se on tietysti tosi harmi, että hän jää pois tuollaisista, Leff sanoo.

Myöskään he eivät olet törmänneet suuriin ennakkoluuloihin

- Ympärilläni on sattunut olemaan mukavia ihmisiä. Vaikka cp-vamma olisi uusi asia, ihmiset ovat rohkeasti tulleet tekemään tuttavuutta. Kehitysvammaisten asioita pitäisi tuoda enemmän julki, jotta ihmiset tottuisivat heidän kohtaamiseensa. Olen naapurustossamme huomannut, että kun lapset tottuvat Malickiin ja huomaavat, ettei tarvitse pelätä, he suhtautuvat normaalisti ja ottavat mukaan kuin kenet tahansa.

Amy Leffin mukaan vammaisia ei pitäisi eristää muusta väestöstä.

- Vaikka olisi kuinka vaikea vamma, ihmiset nauttivat asioista yhtä lailla kuin muutkin. Monet myös pitävät siitä, että ihmisiä on ympärillä ja pääsee mukaan samoihin asioihin. On aika vanhanaikaista ajatella, että kehitysvammaiset pitäisi laittaa pois silmistä. Se ei kuulu moderniin maailmaan.

Anne Myllys antoi Juho Jättömäen kokeilla itsekseen kelaamista.
 

Janne Nieminen
janne.nieminen@mediataloesa.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X