Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

"Sote-uudistus ei romuta vaan pelastaa kunnat" - Päijät-Häme kuuluu voittajiin

Kuva: Anssi Hietamaa

Sote- ja maakuntauudistus tuo helpotusta kuntien talousahdinkoon. Uudistus myös turvaa kunnan olemassaolon, ellei kunta ole jo pahoissa talousvaikeuksissa. Tätä mieltä on kuntatalouskonsultti Eero Laesterä, joka on maakuntajohtajien toimeksiannosta selvittänyt kuntien ja maakuntien rahoitustarpeen muutosta.

Laesterän mukaan varsinkin keskuskaupungit ja kehyskunnat ovat tähän saakka katsoneet, että kuntatalous kärsii vahvasti sote- ja maakuntauudistuksessa.

- Olemme laskeneet kaikki Suomen kunnat läpi ja tarkastelleet asiaa kuntakohtaisesti. Havainto on, että uudistuksen jälkeen kuntien talouden on periaatteessa mahdollista vahvistua.

"Melkein kaikissa kunnissa tilanne vahvistuu"

Valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen on määrä astua voimaan vuoden 2019 alussa. Samassa yhteydessä sote-palveluihin liittyvät tulot ja menot siirtyvät pois kunnilta.

Laesterän mukaan tämä tarkoittaa, että kuntien käyttökatteet vahvistuvat, jos rahankäyttö jäljelle jääviin palveluihin on samalla tasolla kuin aikaisemmin.

- Ei ole yhtään maakuntaa, jossa kuntatalous heikkenisi uudistuksen seurauksena. Melkein kaikissa kunnissa tilanne vahvistuu. Päijät-Hämeessä käyttökate vahvistuu kaikissa kunnissa.

Kymmenen viime vuoden aikana kuntien menot ovat kasvaneet pääosin sote-palveluissa. Esimerkiksi Hartolassa muiden menojen kehitys on ollut miinusmerkkistä.

- Vuoden 2019 jälkeen kunnat pystyvät ennakoimaan menojaan, kun raskas sote puuttuu. Näyttäisi siltä, että uudistus pikemminkin pelastaa kuin romuttaa kuntien talouden.

Päijät-Häme kuuluu voittajiin

Laesterän edustaman konsulttiyhtiö Perlaconin laskelmat kertovat, että Päijät-Häme kuuluu rahoitusjärjestelmän uudistuksessa voittajiin. Maakunnan sote-palvelut on hoidettu keskimääräistä edullisemmin.

- Päijät-Hämeessä on tilanne, että sopeutustarve on maakuntien keskuudessa lähes tulkoon pienin. Sopeutustarve vuoteen 2030 on 77-80 miljoonaa euroa, joka on 360 euroa per nuppi.

Pienellä sopeutustarpeella selviävät myös Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi. Suurimmat sopeutustarpeet ovat Kainuussa, Lapissa ja Varsinais-Suomessa.

Valtakunnan tasolla sote-menot näyttävät kasvavan noin 3,5 miljardia euroa tuloja nopeammin vuoteen 2030 mennessä. Laesterän mukaan maakuntien on viipymättä saatava tulonsa ja menonsa tasapainoon.

Vuoden 2019 jälkeen kunnat pystyvät ennakoimaan menojaan, kun raskas sote puuttuu. Kuntatalouskonsultti Eero Laesterä

- Koko maan sopeutustarve on laskettu olettaen, että maakunta pystyy heti sopeutumaan tarpeen muutokseen. Jos ollaan laiskoja eikä saada päätöksiä aikaan, sopeutustarve kasvaa noin miljardilla eurolla.

Laesterä arvioi, että maakunnat voivat toimia ehkä pari vuotta negatiivisella vuosikatteella.

- Sen jälkeen ruvetaan teoriassa tekemään kuntajakoselvityksen kaltaista juttua. En tosin jaksa uskoa, että esimerkiksi Kainuun maakuntaa lähdettäisiin väkisin liittämään johonkin toiseen maakuntaan. Harkinnanvarainen lisärahoitus joillekin maakunnille otettaisiin muilta maakunnilta, hän huomauttaa.

Useimpien kuntien tulevaisuus turvattu

Perlaconin laskelmat julkistettiin keskiviikkona maakuntajohtajille, ja torstaina niitä esiteltiin Päijät-Hämeen ja Iitin kuntapäättäjille.

Päijät-Hämeen kuntien tulevaisuus vaikuttaa Laesterän mukaan pääosin turvatulta. Mahdollisena poikkeuksena on Kärkölä, joka on turvautunut kiinteistöjärjestelyihin taloutensa kaunistamiseksi.

- Käyttökatteen vahvistuminen auttaa 90 prosenttia kunnista. Suomessa on parikymmentä kuntaa, joiden talous on niin huonossa jamassa, että uudistuksen hyötykään ei tule niitä pelastamaan.

- Kärkölän tilanne on ohkainen. Kunta on tehnyt, järjestelyitä jotka ovat lain mukaan ihan mahdollisia.

Valtionosuudet pienenevät ensi vuonna

Sote-uudistukseen liittyvät rahoitusmuutokset tuleva käytännössä voimaan vasta siirtymäkauden jälkeen vuonna 2024. Lahti on laskelmien mukaan menettämässä sote-rahoitusta toistakymmentä miljoonaa euroa.

Huomattavasti nopeammin kuntien talouteen on vaikuttamassa valtionosuuksien muutos ensi vuodelle.

– Valtionosuus laskenee vuonna 2018 yhdellä kertaa huomattavasti enemmän kuin mitä sote-uudistus vaikuttaa vuoteen 2024 tultaessa, kuntatalouskonsultti Eero Laesterä ennakoi.

– Ensi vuoden valtionosuudet tulevat putoamaan tosi paljon. Se on jonkinlainen musta pilvi, hän toteaa.

Isoja eroja kuntien kesken

Valtionosuuden muutoksissa on isoja eroja kuntien kesken. Esimerkiksi Päijät-Hämeen pohjoispuolella Kuhmoisissa alenema on jopa kolmea veroprosenttiyksikköä vastaava summa. Padasjoella alenema on lähes puolitoista veroprosenttiyksikköä.

Kärkölä on hyötyy sote-rahoituksen muutoksesta, mutta menettää valtionosuuksia.

– Jos mitään tasauksia ei olisi tehty, Kärkölä olisi voittanut 2 miljoonaa euroa. Muutosrajoitteen ja valtionosuusmuutoksen takia Kärkölän etu rajautuu puoleen.

Kiinteistöveron osuus kuntien verorahoituksesta tulee kasvamaan. Vuonna 2018 kiinteistövero rahoittaa Päijät-Hämeen kuntien verotuloista reilut kymmenen prosenttia. Vuonna 2019 kiinteistövero vastaa lähes viidennestä kuntien verotuloista.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (3)
Jari K.

Totuus vain on ettei vaikutuksia ja kokonaisuutta tiedä vielä kukaan!

Näkökulma

Lahti ei voi keplotella.Sen on annettava riittävät palvelut vanhuksille soten tulosta huolimatta.Tarvitaan riittävästi hoitajia ja palvelunsaajan on saatava palvelu sovitusti.Entistä nopeammin on reagoitava asiakkaan tai hänen omaisensa jos palvelu ei toteudu sovitusti.Valvira on oikea paikka ilmoittaa palvelun laadusta.

Tavallii

Kummallisen mahdotonta näkyy olevan joillekin tajuta, että sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen ei kunnilla, siis sen enempää Lahdella kuin muillakaa, ole enää osaa eikä arpaa, ei valtaa eikä vastuuta vanhusten hoidosta tai kenenkään muunkaan hoidosta. Asiat ovat yksiselitteisesti maakunnan vastuulla k o k o n a i s u u d e s s a a n, joten ei Lahden 'keplottelusta' tarvitse olla itku silmässä tyrmistynyt, vaikka ei todellisuutta ymmärtäisikään.

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X