Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Geenimuutos aiheutti jättinälän - heinolalaisnainen kävi läpi kaksi lihavuusleikkausta

Heinolalainen Tia Lampila tulee lihavasta suvusta. Hän on aina ollut pyöreä. Parikymppisenä lihominen jatkui. Hän laihdutti, mutta kilot tulivat aina korkojen kanssa takaisin. Suurimmillaan paino oli 160 kiloa.

Tia Lampila ei ole koskaan hävennyt isoa kokoaan eikä myöskään lihavuusleikkausta. Lääkärin yhyttämä sukurasite toi lopulta lähetteen leikkaukseen. Kuva: Sami Lettojärvi

Heinolalainen Tia Lampila tulee lihavasta suvusta. Hän on aina ollut pyöreä. Parikymppisenä lihominen jatkui. Hän laihdutti, mutta kilot tulivat aina korkojen kanssa takaisin.

Suurimmillaan paino oli 160 kiloa. Kumartuminen oli hankalaa. Jalat eivät olisi enää kauan kestäneet.

Lampila oli hakenut apua. Lääkärit eivät uskoneet ruokapäiväkirjaa ja sitä, että hän söi niin vähän.

- Olin terve lihava siihen asti, kun 39-vuotiaana sain sydänkohtauksen, hän kertoo.

Sanoin, että jos en saa apua, kuolen läskeihini. Kaksi lihavuusleikkausta läpikäynyt Tia Lampila

Edessä oli pallolaajennus.

Lampilan suvun sairauksista kiinnostunut kardiologi kysyi, saako hän tutkia potilaansa geenejä. Geenitestistä kävi ilmi, että Lampilalla on häiriö aineenvaihdunnassa.

- Sukuni on aina selvinnyt pula-ajoista. Minulla on ylipitkä suolisto, ja ohutsuoleni monisti kaloreita. Tällaisena aikana, kun ruokaa on paljon, se kääntyi minua vastaan. Sen takia en pystynyt pitämään perinteisin keinoin painoa alhaalla.

Ylipitkä suolisto johti pohjattomaan nälkään. Aivoihin ei tullut signaalia, että vatsa on nyt täynnä.

Leikattu yhteensä 95 kiloa

Lampilalle tehtiin ­lihavuusleikkaus vuonna 2007. Siinä ohitettiin ohutsuolta 1,2 metriä ja vatsalaukku pienennettiin kananmunan kokoiseksi.

Leikkauksen jälkeen paino putosi muutamassa vuodessa 40 kiloa. Vaaka pysähtyi siihen, kunnes lukemat lähtivät hiipimään ylöspäin.

- Vuosikontrollissa kirurgi sanoi, että nyt tehdään toinen leikkaus. Hän oli jo epäillyt, ettei yksi riitä, Lampila kertoo.

Toinen leikkaus tehtiin 2013. Siinä ohutsuolta ohitettiin lisää niin, että vatsaonteloon jäi yhteensä seitsemän metriä ohutsuolta rullalle.

Ohitettu ohutsuoli ja vatsalaukun osat jätettiin vatsaonteloon, koska ne tuottavat entsyymejä, joita tarvitaan ravinnon imeytymiseen.

Toisella leikkauksella kiloja hävisi 55. Yhteensä leikkauksissa on lähtenyt 95 kiloa.

Lihavuusleikkaukseen pääsemisen kriteerit ovat tiukat. Potilaalla pitää olla laihdutushistoriaa ja oheissairauksia.

Koska Lampila oli laihduttanut ja hänellä oli ollut sydänkohtaus, tie leikkausjonoon aukeni helposti.

- Sydänkohtauksen jälkeen piti kuitenkin odottaa vuosi. Sinä aikana painon nousu piti saada pysähtymään. Myös uudet syömistavat piti harjoitella, hän kertoo.

Leikkaus muutti elämää

Kuukausi ennen leikkausta alkoi erittäin tiukka dieetti.

- Noin seitsemän prosenttia painosta piti pudottaa, koska sisäelinrasvat piti sulattaa pois. Jos maksa on rasvainen, kirurgi ei näe sen alle. Sain ravitsemissuunnittelijalta dieettiin tosi hyvät ohjeet, Lampila kertoo.

Molempia leikkauksia edelsi tiukka dieetti. Toinen dieetti oli Lampilan viimeinen.

- Enää en laihduta. Tämä on uusi elintapani. Elän, en laihduta.

Leikkauksiin sisältyy aina riski, mutta Lampilaa ei pelottanut.

- Sanoin, että jos en saa apua, kuolen läskeihini. Suomessa ei ole kuollut yhtään ihmistä lihavuusleikkaukseen, komplikaatioihin kyllä muutama.

Lampila toipui tähystyksellä tehdyistä leikkauksista nopeasti.

Elämä on muuttunut monin tavoin. Päällimmäinen tunne on helpotus. Keventynyt olemus näkyy parhaiten jaksamisena.

- Enää ei tarvitse miettiä mitä voin tai jaksan tehdä. Nyt voin kulkea missä vain, eikä minun tarvitse miettiä, jaksanko kävellä jonnekin tai kestääkö tuoli painoani.

Lampila on aina liikkunut paljon. Hän kävi XL-tyttöjen jumpassa, ui säännöllisesti ja kävi pari vuotta joogassakin.

Ravintolisät välttämättömiä

Nykyisin Lampila syö vähän ja usein. Siten nälkä pysyy loitolla ja paino kurissa. Annokset ovat kooltaan lastenannoksia.

- Syön proteiinipainotteisesti, kuituja ja maitohappobakteereja, hän kertoo.

Herkutellakin saa mutta kohtuudella. Sopiva annos on jäätelöpuikko tai pieni pulla harvakseltaan.

Kun suolistoon kosketaan, tulee imeytymishäiriöitä.

Lampila joutuu käyttämään ravintolisiä lopun elämäänsä. B12- ja d-vitamiinit hän saa piikkeinä.

- Osalle leikatuista on tullut ongelmia verensokerin kanssa mutta minulle ei.

Osteopeniaa eli osteoporoosin esiastetta Lampilalla ei vielä ole, mutta kalkin imeytymisessä on ongelmia.

Lampila ei ole koskaan hävennyt isoa kokoaan eikä myöskään lihavuusleikkausta.

Hän korostaa, ettei lihavuusleikkaus ole taikatemppu tai oikotie onneen.

- Se on apukeino, jolla saadaan aineenvaihdunta ja ruokarytmi kuntoon. Vähän sama kuin silmälasit ovat apuväline näkemiseen tai rollaattori kävelemiseen, hän vertaa.

Heinola tarjoaa erilaisia ryhmiä kilokuorman karistamiseen

Ravitsemusterapeutti Mari Viiru Heinolan terveyskeskuksesta tietää, että painonhallinnassa auttaa, kun joku tsemppaa. Kilojen pudottaminen on pitkä prosessi, joka vaatii aikaa ja apua. Ihmiset kaipaavat tukea muun muassa tunnesyömisen ja ahmimisen hallintaan sekä ateriarytmin oikaisemiseen.

- Yleensä lähdetään liikkeelle pienistä muutoksista, vaikka moni haluaisi tuloksia tässä ja nyt, Viiru kertoo.

Vaikka yli puolet suomalaisista on ylipainoisia, terveyskeskuksissa työskentelee vain noin 50 ravitsemusterapeuttia. Mari Viirun aika riittää vain vakavimpiin tapauksiin. Jos ihmisellä on lievä ylipaino, hän voi käydä sairaanhoitajalla punnituksessa tai seurannassa.

Jotkut haluavat pudottaa kiloja itsekseen, toiset hyötyvät ryhmistä. Ryhmissä saa kuuntelijan ja vinkkejä, eikä niissä tuomita ketään. Vertaistuki on olennainen osa ryhmän toimintaa. Myös verkossa toimii laihdutusryhmiä.

Heinolan terveystoimi järjestää keväisin ja syksyisin painonhallintaryhmiä.

- Olemme huomanneet, että ryhmät kutistuvat helposti. Joillakin muuttuu elämäntilanne, eivätkä voimat riitä moneen asiaan yhtä aikaa, Viiru kertoo.

Kaupungin liikuntapalveluissa on ryhmiä painoaan pudottaville. Työikäisille on XL-jumppa. Isokokoisten omilla ryhmillä pyritään siihen, että kynnys jumppatunnille olisi mahdollisimman matala.

Ravitsemusterapeutti, lääkärit ja hoitajat ohjaavat ylipainoisia myös liikuntaneuvoja Kirsi-Marja Vihervaaran pakeille.

- Meillä on paljon yhteisiä asiakkaita, koska painonhallinta on niin kokonaisvaltaista. Se on paljon muutakin kuin ruokavalio ja liikunta, Viiru selvittää.

Lisäksi terveyskeskuksessa toimii elintapoja korjaavia Ikihyvä-ryhmiä, joissa painonhallinta on yksi osa-alue. Ryhmiä vetävät sairaanhoitajat ja diabeteshoitajat.

Vaikka Heinolan kaupunki järjestää erilaista toimintaa ylipainoisille, oikeita ihmisiä on joskus vaikea tavoittaa.

- Kaikki eivät halua ryhmiin. Moni herää vasta kun diabetes tai jokin muu sairaus on puhjennut. Toisia pysäyttää korkea kolesteroli tai verenpaine, Viiru sanoo.

Sote-uudistuksen jälkeen kuntien ennaltaehkäisevä toiminta korostuu.

- Asioihin on tärkeää puuttua ajoissa. Painonhallinta lähtee jo neuvolasta. Lapsenahan elintavat opitaan. Pikkulapsiperheitä pitää ohjata oikeisiin tottumuksiin. Kunta voi vaikuttaa myös siihen, että joukkoruokailu edistäisi terveyttä, ravitsemusterapeutti sanoo.

Taina Kivijärvi
taina.kivijarvi@mediataloesa.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Katsomo uutisklipit

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X