Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Neljännes sodan aikana haavoittuneista kulki Lahden seudun kautta

Haavoittunutta autetaan junaan heinäkuussa 1941. Peräti 45 000 haavoittunutta hoidettiin Lahden seudulla. Kuva: Lindberg, V.

Lahti tuli sotien aikaan tutuksi monelle haavoittuneelle sotilaalle. Jatkosodan aikana Suomessa oli enimmillään viitisenkymmentä sotasairaalaa, niistä suurin eli 8. Sotasairaala toimi Lahden seudulla.

Jatkosodan aikana 8. Sotasairaalan kautta kulki noin 45 000 potilasta eli neljännes kaikista haavoittuneista.

8. Sotasairaala perustettiin jo ennen talvisotaa, ylimääräisten kertausharjoitusten aikaan lokakuussa 1939. Päällikkölääkäriksi määrättiin Lahden kunnallissairaalan ylilääkäri Heikki Nyyssölä.

Alkuvaiheessa reserviläisten poliklinikkoina toimivat Tampereen Rykmentin sairaala Hennalan varuskunnassa sekä Lahden kunnallissairaalan poliklinikka. Sairaalassa oli talvisodan aikaan enimmillään viisi osastoa, ja niissä 1 413 sairaansijaa. Osastot sijaitsivat lahtelaiskouluissa sekä Urheiluopistolla Heinolan Vierumäellä ja Salpausselän parantolassa Nastolassa.

Lahden pommituksissa sotasairaalan osastoista kärsi eniten Läntinen kansakoulu, jota pommitettiin kaksi kertaa. Pommituksissa kuoli yhteensä kuusi henkilöä, ja koulun käyttö sairaalana oli lopetettava rakennuksen vaurioiden takia maaliskuussa 1940.

8. Sotasairaalan toiminta päättyi toukokuun lopussa 1940.

Enimmillään 3200 sairaansijaa

Toiminta käynnistettiin uudelleen reilussa kolmessa viikossa kesä-heinäkuussa 1941.

8. Sotasairaalassa oli enimmillään yli 3 200 sairaansijaa ja noin 1 200 työntekijää. Sairaalassa oli viisitoista osastoa sekä veripalvelu ja alkoholistiosasto.

Asemasotavaiheessa osastoja supistettiin tilanteen salliessa, ja esimerkiksi Lahden Lyseo oli välillä koulukäytössä. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa kesäkuussa 1944 tykkien jyske kuului Lahteen asti, sairaalan valmiutta nostettiin ja Lyseo muutettiin jälleen kirurgiseksi osastoksi.

Jatkosodan aikana sairaalassa hoidettiin koko ajan myös siviilipotilaita. Sotasairaalan ansiosta Lahden ja ympäristökuntien asukkaat pääsivät ensimmäistä kertaa kotiseudullaan erikoislääkärien hoitoon.

8. Sotasairaala lakkautettiin marraskuun lopussa 1944 ja siitä muodostettiin Keskussotilassairaala 2 (KSS 2), joka korvasi pysyvästi menetetyn Viipurin Sotilassairaalan. KSS 2:n toiminta vakinaistui syyskuun alussa 1946 ja sairaala siirtyi Hennalan kasarmialueelle.

Kirjailija Kalle Päätalo mainitsee romaanissaan Tuulessa ja tuiskussa myös 8. Sotasairaalan. Päätalo oli hoidettavana Lahden tyttölyseoon sijoitetulla iho- ja sukupuolitautien osastolla.

Asiantuntijana: Everstiluutnantti evp., Lahti-opas Seppo Toivonen

Lähde: Arnold Forsius: Sota- ja sotilassairaalat Lahdessa 1939-1945 (Sotiemme veteraanien Lahden piirin Jouluviestissä 2012).

8. Sotasairaalan osastot

Os. 1 Lahden Lyseo: 320 A-kirurgista sairaansijaa

Os. 2 Lahden Kansanopisto: 260 kirurgista sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien sairaansijaa ja sotavammapoliklinikka, myöhemmin myös sairaalan esikunta

Os. 3 Viipurin Diakonissalaitoksen sairaalan silmätautien osasto Lahdessa

Os. 4 Möysän kansakoulu Lahdessa: 200 kirurgian ja sisätautien sairaansijaa

Os. 5 Vierumäen Urheiluopisto: 500 A-kirurgista sairaansijaa sekä synnytys- ja naistentautien osasto

Os. 6 Heinolan seminaari ja kylpylaitos: 350 kirurgista sairaansijaa

Os. 7 Salpausselän parantola Nastolassa: 300 kirurgista sairaansijaa

Os. 8 Kärkölän kunnalliskoti: 100 kirurgista sairaansijaa

Os. 9 Tapanilan kunnalliskoti Lahdessa: 100 sisätautisairaansijaa.

Os. 10 Kujalan maatalousoppilaitos (myöhemmin siirrettynä Ahtialan maamieskouluun): 100 kulkutautisairaansijaa.

Os. 11 Nastolan kunnalliskoti: 50 sisätautisairaansijaa

Os. 12 Orimattilan emäntäkoulu ja kirkonkylän kansakoulu: 230 sisätautisairaansijaa

Os. 13 Padasjoen kunnalliskoti: 150 sisätautisairaansijaa

Os. 14 Lahden Tyttölyseo: 200 iho- ja sukupuolitautien sairaansijaa

Lahden Kartanon kansakoulu eli nykyinen historiallinen museo: veripalvelu

Lapinjärvellä toimi 150-paikkainen alkoholistiosasto

Leila Mehto
leila.mehto@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (1)
Etlarietlari

Kiitos heitä hoitaneille ja etenkin potilaille kun säilytitte maamme meille.

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X