Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Kuntouttava työtoiminta on Lahdessa kaikkea muuta kuin pupuleikkejä ja kyykyttämistä - "Leikkikerho-ryhmätoimintaa ei järjestetä ollenkaan"

Otimme selvää, millaista julkisuudessa viime aikoina paljon ollut kuntouttava työtoiminta on Lahdessa. Kävi ilmi, että Lahden malli on niin hieno, että siitä ollaan kiinnostuneita muuallakin. Hollolalainen Antti Rautiainen kertoo omista kokemuksistaan kuntouttavasta työtoiminnasta.

Hollolalainen Antti Rautiainen on tyytyväinen kuntouttavaan työtoimintaan. Hän on Hollolan työpajalla kerran viikossa neljä tuntia kerrallaan. "Voi olla, että minulla on käynyt hyvä tuuri, mutta viihdyn hyvin, ja hommat ovat monipuolisia", hän kertoo. Kuva: Sami Kuusivirta

Keskustelu kuntouttavan työtoiminnan ympärillä ryöpsähti jälleen viime viikolla, kun Iltalehti kirjoitti aiheesta jutun. Keskustelua on käyty muun muassa sosiaalisessa mediassa erityisesti ryhmäleikeistä ja muusta ryhmäyttävästä toiminnasta. Osa työtoimintaan osallistuneista pitää ryhmäleikkejä ja askartelutehtäviä nöyryyttävinä ja ihmisarvoa alentavina.

Johtava sosiaaliohjaaja Katri Rantanen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä kertoo, että Lahdessa ei järjestetä kuntouttavan työtoiminnassa paljon parjattuja ryhmäleikkejä tai muuta lapsellista ryhmäytymistoimintaa lainkaan.

- Joissakin kunnissa sitä järjestetään, Lahdessa ei, eikä käsittääkseni muissakaan päijäthämäläiskunnissa. Meillä keskitytään asiakkaan toimintakykyä ylläpitävään ja kehittävään toimintaan. Lahdessa on tehty päätös siitä, ettei meillä järjestetä toimintaa, jolla saadaan aikaan vain näennäisiä vaikutuksia, ja jotka eivät perustu ihmisten todellisiin tarpeisiin. Tällaista leikkikerho-ryhmätoimintaa ei järjestetä ollenkaan.

Ryhmätoimintaa kyllä on, mutta se on Rantasen mukaan tavoitteellista ja harkittua toimintaa, jolla on asiakkaiden etenemistä edesauttava tarkoitus.

Tällaista leikkikerho-ryhmätoimintaa ei järjestetä ollenkaan. Johtava sosiaaliohjaaja Katri Rantanen

- Se voi olla esimerkiksi CV:n tekemistä tai omien vahvuuksien kartoittamista, omien oppimistapojen ymmärtäminen ja muuta vastaavaa.

Enemmän tulijoita kuin voidaan ottaa vastaan

Rantasen mukaan yli puolet kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista lahtelaisista jatkaa erilaisiin koulutuksiin tai kursseille, työkokeiluihin tai palkkatukitöihin, jopa avoimille työmarkkinoille.

- Lahdessa työtoimintapaikkojen tarjonta on monipuolista ja ajatuksena on, että asiakas pääsee tekemään miltei mitä tahansa tehtäviä, mitä hän vain uskaltaa toivoa. Tällä hetkellä tilanne on se, että kuntouttavaan työtoimintaan on ohjautunut enemmän asiakkaita kuin mitä sosiaaliohjaajien ohjausresurssit antavat myöten.

Lahden malli on herättänyt kiinnostusta muuallakin.

- Muun muassa Imatralta, Turusta, Kuopiosta ja Tampereelta on käyty katsomassa, miten kuntouttava työtoiminta on meillä järjestetty, Rantanen sanoo.

"Pelkkää hyvää sanottavaa"

Hollolalainen Antti Rautiainen on tuhansien suomalaisten pitkäaikaistyöttömien tavoin kuntouttavassa työtoiminnassa.

Rautiainen ei ole minkäänlaisen kuntoutuksen tarpeessa eikä hänellä ole elämänhallintaongelmia. Hän on kuitenkin ollut työttömänä 1990-luvulta lähtien. Terveys ei enää antanut myöten tehdä putkiasennustöitä. Erilaisia työllisyyspätkiä on takana useita.

- Asennoidun tähän niin, että hoidan oman osuuteni siitä, mitä laki määrää. Nykyinen paikka löytyi te-toimiston kautta. En tiedä, onko minulla ollut harvinaisen hyvä tuuri, mutta näistä työpätkistä minulla on pelkkää hyvää sanottavaa, myös tästä nykyisestä, Rautiainen sanoo.

Kuntouttavan työtoiminnan jatkumisesta keskustellaan työttömän kanssa säännöllisin väliajoin. Enimmillään kuntouttava työtoiminta voi kestää kaksi vuotta.

Kuntouttava työtoiminta ei saa olla yrityksessä. Paikat voivat olla yhdistyksissä, työpajoilla, kouluissa, päiväkodeissa, vanhustyössä tai vaikkapa kunnan kiinteistöhuollossa.

Rautiainen on kuntouttavassa työtoiminnassa Hollolan työpajalla yhtenä päivänä viikossa, neljä tuntia kerrallaan.

Työpaja hoitaa muun muassa muuttoja ja ruokakuljetuksia. Lisäksi pajalla on mahdollista tehdä esimerkiksi puutöitä.

– Ei toiminnasta ole minulle haittaakaan ollut. Olen muutenkin aktiivinen toiminnan ihminen, joten aika harvoin kotonakaan on sellaisia päiviä, jolloin tekemisestä olisi pulaa, Rautiainen kertoo.

Kunta saa vapaat kädet

Hämeen te-toimiston tuetun työllistymisen palveluiden palveluesimies Seija Kallioniemi kertoo, että kuntouttavan työtoiminnan lähtökohtana on palvella asiakkaan tarpeita mielekkäällä tavalla.

- Se, millä tavoin kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään, on täysin kiinni kunnasta. On kuntia, joissa järjestetään ryhmätöitä ja leikkimielisiä kursseja ja kuntia, joissa niitä ei järjestetä, vaan panostetaan työpajatoimintaan ja yhdistystöihin, Kallioniemi sanoo.

- Kaikki lähtee asiakkaan palvelutarpeesta.

Kuntouttavaan työtoimintaan ei määrätä mielivaltaisesti

Voidaanko kuka tahansa työttömäksi joutuva sitten määrätä kuntouttavaan työtoimintaan?

- Ei. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka eivät kykene säännölliseen työntekoon tai muuhun säännölliseen työllistymistä edistävään toimintaan. Taustalla voi olla hyvin monenlaisia syitä, kertoo Kallioniemi.

Osa asiakkaista hakeutuu itse kuntouttavan työtoiminnan pariin.

- Esimerkiksi silloin, kun vanhempi on ollut lasten kanssa useamman vuoden kotona ja poissa työelämästä, kuntouttava työtoiminta voi olla hyvä vaihtoehto kokeilla paluuta työelämään.

Kuntouttava työtoiminta aloitetaan pienin askelin.

- Aluksi työtoiminnassa voi olla yhtenä päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan. Määrää lisätään asiakkaan voimavarojen mukaan, Kallioniemi sanoo.

"Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret hyötyvät toiminnasta"

Myös nuorten kohdalla kuntouttavasta työtoiminnasta on usein hyötyä, Saara Arvola uskoo. Hän on parhaillaan työkokeilussa nuorten työpajalla ohjaajana ja vaihtamassa ammattia. Arvola aikoo opiskella sosionomiksi.

- Työpajalla käy nuoria, joista osan pitää opetella perusasioita, kuten oikeaan aikaan heräämistä, vastuunkantoa, jopa henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista, hän kertoo.

Nuorten pajatoiminta on tarkoitettu 17-29 -vuotiaille, jotka eivät vielä tiedä, mitä elämältään haluavat. Osa lähtee opiskelemaan, osa kuntoutukseen, osa eläkkeelle.

Arvola ymmärtää myös työtoiminnan osakseen saaman kritiikin.

- Jos joutuisin itse kurssille, jossa leikittäisiin ryhmäleikkejä ventovieraiden kanssa, ahdistuisin varmasti. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille kuntouttava työtoiminta on kuitenkin ollut hyödyksi, hän sanoo.

"Eikö eläkettä voisi jo myöntää?"

Osa kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista ovat lähellä eläkeikää. Antti Rautiainen toivoo, että pitkäaikaistyöttömien elämäntilanteeseen kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota.

- Olen itse vasta 51-vuotias, joten minulla on vielä monta vuotta eläkeikään, ja tekemistäkin on paljon. Välillä tulee kuitenkin mieleen, eikö eläkettä tai sairaseläkettä tietyissä tapauksissa voisi jo myöntää, hän hymähtää.

ESS.fi keräsi lukijoilta kokemuksia kuntouttavasta työtoiminnasta. Vastauksia tuli 79. Vastanneiden kokemukset vaihtelivat suuresti. Valtaosa verkkokyselyyn vastanneista oli muualta kuin Päijät-Hämeestä. Päijäthämäläiset kyselyyn vastanneet olivat valtaosin tyytyväisiä kuntouttavaan työtoimintaan.

Kuntouttavassa työtoiminnassa oli helmikuussa 2017 kaikkiaan 1 804 päijäthämäläistä, joista lahtelaisia oli 336.

Pitkäaikaistyöttömät

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavaa työtoimintaa on järjestetty Suomessa 2000-luvun alusta lähtien.

Kunnat vastaavat työtoiminnan järjestämisestä.

Kuntouttava työtoiminta voi joko olla kunnan tai kaupungin omaa tai järjestöiltä sekä yhdistyksiltä ostopalveluna hankittua.

Kyseessä on niin kutsuttu työttömän aktivointi, jolla parannetaan mahdollisuuksia palata työmarkkinoille.

Palkka on yhdeksän euroa päivältä työmarkkinatuen tai toimeentulotuen päälle.

Piia Kujala
piia.kujala@mediataloesa.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (4)
Servo

Siitäkin samaa mieltä ettei kuntouttava työtoiminta ole sovelias eikä tarpeellinen täysin työkykyisille, ja heitä varmasti riittää täyttämään nämä paikat. Toki ei saisi kieltää, jos joku täysin työkykyinen tälläiseen toimintaan itse haluaa.

Servo

Siis tarkoitin kirjoittaa että vajaatyökykyisiä riittää täyttämään nämä paikat.

Kummastelija

Kerran viikossa neljä tuntia jotain harrastusta on varmaan ihan ok. Ihmettelinkin jo, että mistä löytyy tyytyväinen asiakas, mutta juuri noin se voi jollekin toimia.

Mutta esimerkiksi kuinka moni tohtori tai vastaava kokee mielekkäänä suomenkielisen CV:n harjoittelun? Muutenhan tuossa ei kerrottu miten haastavia töitä pääsee tekemään ja mitä oppimaan...

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X