Kotimaa

Ministeri Tiilikainen: Metsästrategia perustuu tutkimustietoon - näkemyseroja on hakkuiden vaikutuksesta metsien hiilinieluihin

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Kuva: Lehtikuva

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan Suomen kansalliset metsästrategiat ovat aina perustuneet parhaaseen käytettävissä olevaan, monipuoliseen tutkimustietoon. Myös nykyisen hallituksen puunkäyttötavoitteet ovat kansallisen metsästrategian mukaisia.

Ensi perjantaina iso joukko metsien käytön ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksiin perehtyneitä tutkijoita julkistaa julkilausuman, jonka mukaan puunkorjuun lisääminen Suomessa heikentää luonnon monimuotoisuutta ja kiihdyttää ilmastonmuutosta vähentämällä metsien hiilivarastoja. Tutkijoiden mukaan tutkimustieto ei ole välittynyt esimerkiksi päätöksentekijöille oikein.

Tiilikaisen mukaan metsien ilmastovaikutuksista käydään tällä hetkellä laajaa tiedemaailman sisäistä keskustelua.

- On tärkeää, että asioita voi vapaasti käsitellä tiedeyhteisön sisällä tieteellisin argumentein.

Näkemyseroja hakkuiden vaikutuksesta

Suomen metsästrategia ja tutkijoiden näkemykset eroavat sen suhteen, mahdollistaako metsien kasvu lisääntyvät hakkuumäärät ja miten hakkuut vaikuttavat metsien toimimiseen hiilinieluina sekä metsäluonnon monimuotoisuuteen.

Metsien inventointimittausten mukaan Suomen puuston kasvu lähti nousuun 1970-luvun alkupuolella ja kasvu on nyt lähes kaksinkertainen 70-luvun alkuvuosiin verrattuna. Kasvu on vajaat 110 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja laskelmien mukaan se kestää jopa 89 miljoonan kuution vuotuisen hakkuukertymän.

Kotimaisen runkopuun vuosittaiset hakkuut nousevat suunnitelmien mukaan noin 66 miljoonasta 80 miljoonaan kuutioon vuoteen 2030 mennessä. Metsähakkeen vuotuinen käyttö kaksinkertaistuu kahdeksasta miljoonasta 14-18 miljoonaan kuutioon.

- Jos metsiä hoitamalla kasvua saadaan lisättyä, niin hakkuiden lisääminen ja metsien muut käyttömuodot voidaan sovittaa yhteen, uskoo tutkimusprofessori Jari Hynynen Luonnonvarakeskuksesta.

Tiilikaisen mukaan pitkällä aikavälillä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen metsäenergialla tuottaa ilmastohyötyjä, mikäli metsien kasvukyvystä pidetään huoli.

- Tästä vallitsee laaja yhteisymmärrys ja tähän Suomen metsäpolitiikka nojaa. Suomessa metsien käyttöasteen määrittävät teolliset investoinnit, ei energiakäyttö, jossa hyödynnetään teollisuudelta saatavia sivujakeita kuten sahanpurua.

Puurakentamista lisättävä

Puunkorjuun lisäämistä vastustavat ja puolustavat ovat yhtä mieltä puurakentamisen lisäämisestä. Puutuotteet sitovat hiiltä ja korvaavat rakentamisessa elinkaarivaikutuksiltaan suuripäästöisiä tuotteita kuten terästä ja sementtiä.

- Rakentamiseen vaadittavia isoja tukkeja ei saada lisää, ellei metsiä hoideta ja harvenneta. On viisasta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi käyttää tukinkasvatuksen sivutuotteena syntyvät jakeet myös korvaamaan fossiilisista energiaa, Tiilikainen lisää.

Puurakentamista halutaan lisätä etenkin asuinkerrostaloissa sekä liike-, toimisto- ja julkisessa palvelurakentamisessa. Vuonna 2015 kerrostaloista vain neljä prosenttia rakennettiin puurunkoisina.

- Puukerrostalojen rakentamisia on jo hyvin liikkeellä, mutta kasvuvaraa on paljon, Tiilikainen sanoo.

Metsät toimivat hiilinieluina

Suomen metsät sitovat hiilidioksidia ilmakehästä enemmän kuin sitä vapauttavat ja toimivat siten hiilinieluina ja viilentävät ilmastoa.

Suomen ilmastopaneelin raportin (3/2015) mukaan lyhyellä aikavälillä puun käytön lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoja. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii lyhyellä aikavälillä eli 10-30 vuodessa kasvihuonekaasujen nopeaa rajoittamista, jotta mapallon keskilämpötilan nousu pysyy alle vaarallisena pidetyn kahden asteen.

Säilyttämällä puun käyttö nykyisellä tasolla voidaan saavuttaa keskipitkällä aikavälillä eli 50-100 vuodessa suurempia ilmastohyötyjä kuin ottamalla lisää puuta nykyisen kaltaiseen käyttöön.

Pitkällä aikavälillä puun käytön ilmastohyödyt ovat ilmastopaneelin raportin mukaan selvät fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna, mikäli maan kasvuolosuhteet eivät heikkene.

Sari Vanninen / Uutissuomalainen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X