Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Kansanedustajat mielivät innolla kunnanvaltuustoihin - maakuntavaalit eivät jarruttele

Kuntavaaleissa on ehdolla 162 kansanedustajaa eli 81 prosenttia heistä kaikista.

Kuva: Risto Aalto

Ensimmäiset maakuntavaalit ensi tammikuussa eivät vaikuttaneet kansanedustajien intoon asettua ehdolle kuntavaaleissa, vaikka sitäkin uumoiltiin. Maakunnille ollaan siirtämässä paljon valtaa kunnilta. Huhtikuun kuntavaaleissa on ehdolla 162 kansanedustajaa eli 81 prosenttia heistä kaikista. Se on tasan yhtä monta kuin edellisissä kuntavaaleissa 2012.

Kansanedustajaehdokkaiden määrä ei kuitenkaan yllätä asiantuntijoita. Yksi selitys innokkuuteen löytyy vaalitavasta. Kansanedustaja saattaa kokea ehdokkuuden velvollisuudekseen.

- Puolueiden kunnallisjärjestöt haluavat mukaan kansanedustajia, koska he ovat usein tunnettuja. Tarkoitus on, että he ovat ääniharavoita, jotka tuovat lisää ääniä puolueelle, sanoo Helsingin yliopiston valtio-opin professori Jan Sundberg.

- Jos meillä olisi suljetut listavaalit, tarve ei olisi samanlainen. Ei se välttämättä ole kansanedustajan vika, painostusta voi tulla kotikunnasta.

"Maakuntavaaleissa vähemmän"

Maakuntavaaleissakin nähdään todennäköisesti paljon kansanedustajia ehdokkaina.

- En olisi yllättynyt, jos osa kansanedustajista lähtisi ehdolle myös sinne. Mutta en usko, että määrä on yhtä iso kuin kuntavaaleissa, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Onko poliitikon mahdollista hoitaa tehtävänsä sekä kunnassa, maakunnassa että eduskunnassa?

- Jokainen tietysti punnitsee sen itse, mutta pitäisin erikoisena, jos henkilö olisi sitä mieltä, että pystyisi hoitamaan ne kaikki kolme.

Maakuntavaalien vaalipiirijaon ja valtuustojen kokojen takia kaikki kunnat eivät saa omaa edustajaa maakuntavaltuustoon. Se asettaa varsinkin pienille paikkakunnille tarpeen löytää mahdollisimman hyvä ehdokas. Siksi pikkukuntien kansanedustajilla voi olla paine lähteä ehdolle myös maakuntavaaleissa.

- Tämä on varteenotettava ajatusrakennelma. Ääniä pyritään keskittämään ehdokkaalle, jonka uskotaan pääsevän läpi.

"Tätä vaihetta ei voi jättää elämättä"

Osa kansanedustajista empi kuntavaaleja juuri maakuntavaalien takia. Yksi arpojista, jyväskyläläinen konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoi tammikuussa valinneensa kuntavaalit, koska aikonee pyrkiä vielä eduskuntaan keväällä 2019, ja harkitsevansa maakuntavaaleja vain, jos ei pyrikään Arkadianmäelle. Vaihtoehtona eduskuntavaaleille hän on väläytellyt myös europarlamenttivaaleja.

Ruokolahtelainen kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) sen sijaan halusi juuri kuntavaaleihin. Hän katsoo, että kunnissa eletään merkittävää vaihetta maakunta- ja sote-uudistusten takia.

- Koen, että kansanedustajan on hyvä olla tilanteen tasalla molemmin puolin pöytää, hän sanoo tarkoittaen eduskuntaa ja kunnanvaltuustoa.

- Maakuntahallinto on vasta suunnitteilla. Tätä vaihetta ei voi jättää elämättä. Tämä lienee merkittävä syy siihen, että kansanedustajat ovat lähdössä kuntavaaleihin aktiivisesti.

Kymäläinen pitää pienen kunnan kansanedustajana ovea auki myös maakuntavaaleihin.

- Jos sellainen tilanne tulee, tehtävien määrää täytyy sitten katsoa.

Korjattu kello 9.00. Jutun kuva vaihdettu. Alkuperäisessä kuvituksessa oli virhe. Satu Taavitsainen ja Ilmari Nurminen ovat SDP:n kansanedustajia, eivät vasemmistoliiton.

Outi Laatikainen / Uutissuomalainen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X