Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tällaisia trendejä erottuu Päijät-Hämeen kuntavaalituloksista vuoden 1980 jälkeen

Suurimpia äänikuninkaita Jouko Skinnari ja Asko Raita.

Kun päijäthämäläinen löytää hyvän, ei tätä hevin vaihdeta. Toteamus näyttäisi sopivan hyvin ainakin kuntavaaleihin. Etelä-Suomen Sanomat kävi läpi kuntavaalien tuloksia vuodesta 1980 lähtien.

Muutama trendi erottuu selvästi: Hollola on ruiskukan sininen siinä missä Nastola on lähes yhtä ruusunpunainen.

Kokoomus on dominoinut Hollolan kuntakenttää kymmenet vuodet, eikä puolueen valta-asema ole ollut vakavasti uhattuna. Useimmiten kunnan äänikuninkaat ja -kuningattaret ovat tosin löytyneet muista puolueista. Viime vaaleissa äänirohmuina kunnostautuivat suuren vaalivoiton turvin perussuomalaisten Anne Louhelainen ja Jari Ronkainen. He saivat kahdestaan selvästi yli tuhat ääntä.

Aiemmin lehdet kannustivat näkyvästi ääniuurnille. Kuntavaalien alhainen äänestysaktiivisuus on ollut pääkirjoituksissa kantava teema. Kuva: Noora Kiiskinen
Yleensä kuntavaalien äänirohmu on ollut päijäthämäläisissä kunnissa mies.

Nastolassa SDP:n viime vuosikymmenien suurimman puolueen aseman katkaisi ainoastaan kokoomus vuoden 2004 vaaleissa.

Monissa päijäthämäläisissä kunnissa kisa suurimman puolueen asemasta on ollut kahden kauppaa. Yleensä taisto on käyty SDP:n ja kokoomuksen välillä. Asikkalassa kisa on ollut keskustan ja kokoomuksen välinen.

Orimattilassa suurimman puolueen asema on vaihtunut kolmissa edellisissä vaaleissa. Keskusta ponnisti Orimattilan suurimmaksi puolueeksi vuonna 2012 pitkälti Artjärven kanssa tapahtuneen kuntaliitoksen ansiosta.

Jos ovat päijäthämäläiset uskollisia puolueiden äänestäjiä, voidaan samaa sanoa ehdokkaista. Käytännössä jokaisesta kunnasta löytyy ehdokas, joka on ollut äänikuningas tai -kuningatar useissa vaaleissa.

Ilmoituksissa on kokeiltu monenlaisia mainoslauseita. Olavi Soininen (smp.) ei luvannut paljoa, ja valtuustopaikka jäikin haaveeksi. Kuva: Noora Kiiskinen

Maakunnan ehdoton äänikuningas on vuosissa mitattuna viime vuonna edesmennyt Jouko Skinnari (sd.). Hän oli Lahden äänikuningas vuosina 1988-2004. Huonosti ei mennyt Skinnarilla myöskään vuonna 2008, sillä hän keräsi yli tuhat ääntä. Paluun paikallispolitiikkaan tehnyt Kari Salmi (sd.) oli kuitenkin ylivoimainen yli 1800 äänellään.

Myös vuoden 2012 vaaleissa Skinnari sai Lahdessa yli tuhat ääntä, mutta tuolloin ehdolla oli jo Joukon poika Ville Skinnari (sd.).

Skinnari oli kuntansa äänikuningas yhteensä viisi kertaa. Vuodesta 1980 lähtien neljä kertaa äänikuninkaaksi tai -kuningattareksi ovat yltäneet esimerkiksi Tero Mölsä (kesk.) Orimattilasta ja Sirkka-Liisa Salmivaara (sd.) Hollolasta.

Sirkka-Liisa Papinaho (kesk.) on ollut Orimattilan äänikuningatar kolmissa edellisissä vaaleissa. Hänen kohdaltaan poikkeukselliseksi asian tekee se, että tulos on saavutettu kolmen eri puolueen listoilta. Vuonna 2004 Papinaho oli sitoutumaton ja vuonna 2008 perussuomalainen.

Perinteiset eduskuntapuolueet menestyneet

Suhteellisesti kovimman vaalituloksen on tehnyt kristillisdemokraattien valtuutettuna kaksi kautta ollut hollolalainen lähipoliisi Asko Raita. Vuoden 2004 vaaleissa Raita sai Hollolassa vajaat 900 ääntä, mikä oli yli yhdeksän prosenttia koko kunnassa annetuista äänistä.

Kun Raita luopui ehdokkuudesta vuoden 2008 vaaleissa, hän aiheutti yksinään roiman vaalitappion kristillisdemokraateille. Koko puolue sai vaaleissa alle 700 ääntä.

Yleensä kuntavaalien äänirohmu on ollut päijäthämäläisissä kunnissa mies. Poikkeuksen säännöstä tekee Heinola. Siellä kuntapolitiikan vahvat naiset ovat hallinneet myös ääniuurnilla.

Vuoden 2012 vaaleissa Hannele Rämö (sd.) sai yli 530 ääntä. Vain vuoden 1980 kuntavaaleissa Timo Ihamäki (kok.) ja vuoden 2004 vaaleissa Reijo Pantsari (kok.) ovat rikkoneet naisrintaman Heinolan ääniharavina.

Kuntapolitiikka on Päijät-Hämeessä ollut useimmiten perinteisten eduskuntapuolueiden hallinnassa. Merkittäviä sitoutumattomien ryhmiä on nähty esimerkiksi Heinolassa ja Orimattilassa.

Hallitus ja oppositio on tuttu tapaa jakaa puolueet. Aiemmin valtuustopaikat tavattiin jakaa sosialisteihin ja ei-sosialisteihin. Kuva: Noora Kiiskinen

Myös uudet puolueet ovat aikanaan nousseet kunnanvaltuustoihin ryminällä. Vihreät nousi Lahden valtuustoon jo vuonna 1984, mutta suuren voittonsa puolue saavutti vuonna 1992, kun se lisäsi paikkoja kahdesta kuuteen. Myös Asikkalassa vihreät nousi valtuustoon jo vuonna 1984, kun taas Nastola sai ensimmäisen vihreän valtuutettunsa vasta vuoden 2000 vaaleissa.

Perussuomalaisten suurin jytky kuntavaaleissa ajoittui vuoden 2012 vaaleihin. Jytky tosin jäi edeltäneitä eduskuntavaaleja laimeammaksi. Lahdessa Rami Lehto (ps.) oli vuoden 2012 vaalien ylivoimainen ääniharava.

Enteitä perussuomalaisten noususta nähtiin osassa valtuustoja jo vuoden 2008 vaaleissa. Esimerkiksi Orimattilassa perussuomalaiset saivat tuolloin peräti viisi paikkaa ja Lahdessa, Hollolassa ja Nastolassa kolme paikkaa.

Vuonna 1992 ääntenlaskennan edistymistä seurattiin vakavina. Lahden valtuustoon muodostui vasemmistoenemmistö 16 vuoden tauon jälkeen. Kuva: Noora Kiiskinen
Vuonna 1980 vaaligrafiikat näyttivät lehdessä tältä. Kuva: Noora Kiiskinen
Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X