Kotimaa

Lutista valmistuvien työllistymisluvut "kuin Pohjois-Koreassa" - rehtorin mukaan kaikki voittavat, jos Lahdessa lisätään toimintaa

Lahti tarjoaa yliopistolle houkuttelevuutta, katsoo Lutin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö. Kuva: Elena Liseytseva

Lahden kaupunginvaltuusto käsittelee maanantaina Lahden ammattikorkeakoulun fuusioimista osaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lut-konsernia. Päätöstä pohjustettiin keskiviikkona valtuustoinfossa, jossa Lutin edustajat olivat päättäjien kuultavina.

Lut on toiminut Lahdessa yli 20 vuotta, mutta Lamk-fuusion myötä korkeakoulutus Lahdessa vahvistuisi. Professuureja olisi nykyisen kuuden sijasta jatkossa kymmenen nykyisen. Lahdessa työskentelisi satakunta Lutin työntekijää.

Lahdessa toimisi Lutin kampus, jossa aloittaisi maisterikoulutuksessa 80 diplomi-insinööriopiskelijaa ja 40 kauppatieteiden opiskelijaa vuodessa.

Vastaako työelämän haasteita?

Valtuustoinfossa esille nousivat yliopistotoiminnan rahoitus ja tulevaisuuden näkymät. Kaupunginvaltuutettu Jorma Ratia (kok.) totesi, että akateemisesti koulutetutkaan eivät enää voi olla varmoja työpaikastaan.

- Mitkä ovat diplomi-insinöörien ja kauppatieteen maisterien opiskelusuunnat? Miten se ne vastaavat työelämän tuleviin haasteisiin?

Ratia muistutti, että valtiovalta laittaa rahahanojaan koko ajan tiukemmalle.

- Miten hajauttamismalli (toimintojen lisäämisen Lahdessa) nähdään. Vastaako se valtion toiveita? Millainen riski on valtionapujen pienentäminen?

93-97 prosenttia työllistyy

Lutin rehtorin Juha-Matti Saksan mukaan opiskelijoiden työllistymistä seurataan hyvin tarkkaan.

- Valmistumisvuoden jälkeisen vuoden lopussa töissä on 93-97 prosenttia opiskelijoistamme. Luku on kuin Pohjois-Koreassa ja selittyy osin sillä, että meillä tehdään hirveän paljon teollisuuden kanssa yhteistyötä. Toinen selvitys on, että meidän alojamme ovat tekniikka ja talous, joilla työllistytään hyvin.

Lutista valmistuville maksetaan Suomen yliopistojen vertailussa parasta palkkaa.

Saksan mukaan yliopistoa ei olla jakamassa kahtia.

- Vahvistamme ja lisäämme toimintaa Lahdessa. Ei revitä Lappeenrantaa kahtia, vaan rakennetaan tänne jotain lisää, koska silloin voittavat kaikki.

Riski valtion rahoituksen pienentämisestä on rehtorin mukaan olemassa.

- Siinä valta on teillä. Äänestetään viisaita poliitikkoja eduskuntaan. Opetusministerimme (Sanni Grahn-Laasonen (kok.)) on hoitanut homman vastuullisesti.

Turvataanko Muotoiluinstituutti?

Valtuutettu Ulla Koskinen-Laine (sd.) tiedusteli, miten leikkauksia kokeneen Muotoiluinstituutin opintolinjat turvataan jatkossa.

- Lamkin hallitus päättää itsenäisesti muotoiluinstituutista, vastasi Lutin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö.

Alojamme ovat tekniikka ja talous, joilla työllistytään hyvin. Lutin rehtori Juha-Matti Saksa

Lamkin mukaan Muotoiluinstituuttia ei olla lakkauttamassa tai muotoilun aloituspaikkoja vähentämässä.

Rönkön mukaan Lahti ja lahtelaiset yritykset tarjoavat yliopistolle paljon houkuttelevuutta.

- Lahdessa pk-yrityssektori on ainutlaatuinen. Se on yliopistolle tärkeä yhteistyökumppani. Olemme elinkeinoelämän yliopisto. Kaikki voivat voittaa tässä kontekstissa.

Kiinteistöjärjestelyitä

Lut-konsernin on tarkoitus syntyä tämän vuoden aikana. Lamkin ohella siihen fuusioituu Saimaan ammattikorkeakoulu. Uudessa konsernissa on yhteensä noin 13 000 opiskelijaa ja 1 500 henkilökunnan jäsentä.

Lamkin yhdistämistä Lutiin käsitellään huhtikuussa Hollolan, Orimattilan ja Heinolan valtuustoissa.

Lahti omistaa valtaosan Lamkin osakkeista. Fuusio järjestetään niin, että Lamkin ainoaksi osakkeenomistajaksi tulee Lut. Nykyisten omistajien osuudet muuttuvat pääomalainoiksi, joita ei ole tarkoitus maksaa takaisin.

Valtuutettu Hannu Himanen (kok.) kysyi, miten raha liikkuu omistus- ja kiinteistöjärjestelyissä.

- Ei kai vain Lahden yhtiöille jää velat?

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran mukaan Lamkilla on tasearvoltaan 4,5 miljoonan euron kiinteistöomaisuus, joka pysyy sen omistuksessa.

- Ajatus on, että omistus voi muuttaa muotoaan eli kohdistua pelkästään Niemeen sen sijaan, että nyt se kohdistuu myös Fellmanniaan ja Aikuiskoulutuskeskukseen.

Myllyvirran mukaan kaupunki saattaa joutua käyttämään rahaa omistusjärjestelyissä.

- Järjestely tehdään varmaan ennen kuin Lamkin ja Lutin kauppa toteutuu. Pidetään huoli siitä, että se ei paljon tärkeämpiä asioita millään tavalla häiritse.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@mediataloesa.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Tunti Päivä Viikko Kuukausi
Näytä lisää

Lue seuraavaksi X