Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Suden kaatamisen sosiaaliset syyt ehkä määritelty löyhästi - järjestöt saattavat viedä oikeuteen

Kuva: Mirja Laukka-Kiikkala

Ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta pohtii, onko Suomen susiasetuksen valmistelussa otettu asianmukaisesti huomioon EU:n luontodirektiivi ja sitä koskeva oikeuskäytäntö.

- Sosiaaliset syyt ovat direktiivissä olemassa, mutta sovelletaanko poikkeuslupaharkinnassa direktiiviä asianmukaisesti? On mahdollista, että Suomessa direktiivin kriteerejä käytetään liian väljästi, hän puntaroi.

Sosiaaliset syyt kaatoluvan perusteena on muotoiltu luontodirektiivissä näin: ”kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt”.

Ylitarkastaja Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä vastaa, että sosiaalisten syiden määrittely on otettu muistioon suoraan EU:n luontodirektiivistä ja unionin suurpetoja koskevista tulkintaohjeista.

- Emme ole lähteneet määrittelemään sitä sen laajemmin kuin komissio itse on määritellyt. Sekä sosiaalista että kannanhoidollista perustetta voidaan käyttää paikallisten asukkaiden sietokyvyn kasvattamiseen suhteessa suurpetoihin.

Laanikari toteaa, että viime kädessä Suomen tulkinnan pätevyys mitataan oikeuskäsittelyissä. Määttä ennakoi, että luonnonsuojelujärjestöt saattavat viedä asiaa tuomioistuinten punnittavaksi.

Minna Harmaala / Uutissuomalainen

Minna Harmaala / Uutissuomalainen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (10)
jatu

Onhan se selvä asia että jokainen sutta mikä ihmistenilmoilla näyttäytyy joutaa lopettaa. Suurin osa näistä hyysäreistä ei ole nähnyt suttaa ja ei edes tiedä kuinka iso eläin se on.

VALOT PÄÄLLE

Miksi suunnistajat eivät koskaan joudu suden suuhun, tai edes kohtaa näitä hurjia petoja? Iltarasteja on maassamme joka ilta ympäri Suomea, joka kerta eri metsässä ja maastossa, eli kymmeniä tuhansia yksinäisiä suunnistajia koluaa metsissämme ja saloillamme koko ajan. Kaksi suunnistajaa harvoin juoksee samaa reittiä. Sen ensimmäisenä tyhjään metsään juoksevan pitäisi juosta suden suuhun, jos näitä peräkylien pelkureita on uskominen...

Tosiasia on, että susi väistää aina ihmistä. Paitsi jos sitä tarkoituksella houkutellaan asutuksen luo ruualla, kuten monessa salakaatojutussa on selvinnyt. Puolikas sika niitynlaidassa. "Ongelmasusi."

VALOT PÄÄLLE

Samoin luontovalokuvaajat... Jos ikinä näkevät sutta uransa aikana, ovat ikionnelllisia. Vaikka vasiten yrittävät etsiä kuvattavia.

Ehkäpä kaikille syrjäseutujen pelkureille pitäisi yhteiskunnan kustantaa kolmen koon amuletit; Kompassi, Kartta ja Kamera. Nuo taika-amuletit metsään mukaan, ja välttyy 100% varmasti yhdenkään suden kohtaamiselta.

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X