Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Kaupunginmuseon valokuvaaja: "Uskomattomia asioita kysytään jälkikäteen kisoista"

Museovalokuvaaja Tiina Rekolan työpäivät venyvät MM-kisojen aikana pitkiksi, mutta hän pitää talviurheilutapahtuman kuvaamista piristävänä työtehtävänä. Kuva: Katja Luoma

Urheilukilpailuissa kävijälle tuttu näky on lehdistön valokuvaaja, mutta Lahden MM-kisoissa työskentelee myös kaupunginmuseon valokuvaaja Tiina Rekola.

Museo dokumentoi MM-kisat omaan valokuva-arkistoonsa, jossa ne säilyvät tuleville sukupolville.

- On uskomattomia asioita, mistä halutaan kuvamateriaalia, kun aletaan tutkimaan aikaisempia kisoja.

Niinpä Rekola kuvaa myös yksityiskohtia, joista näkee vaikkapa millainen on kisaportti, minkälaisia opastekylttejä kisoissa käytetään ja millainen vessarivistö helpottaa kisakatsojaa.

Urheilijoista kuvataan muitakin kuin voittajia.

- Toki jos on suomalainen kärjessä, hänet pitää kuvata kukituksineen. Lisäksi MM-kisoista kaivataan kuvia myös ulkomaalaisista voittajista, joten olemme laajentaneet dokumentoinnin myös heihin. Salpausselän kisoissa he eivät niin kiinnosta.

Tuhansista ruuduista satoja arkistoon

Meneillään olevasta tapahtumasta kuvattuja ruutuja on kertynyt jo tuhansia. Salpausselän kisoista dokumentoidaan noin 300 kisaa, joten MM-kisakuvien arkiston koko noussee lähemmäs tuhatta kuvaa.

Rekola on ikuistanut 10 vuotta Salpausselän kisoja. Mikä on paras ottamasi kuva kisoista?

- Ei sitä voi sanoa. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman monipuolisesti aineistoa, josta eri tutkijat löytävät omasta näkökulmastaan parhaimman kuvan.

Rekolan ei itse edes tiedä, mitä hänen ottamiaan kuvia on pyydetty museon arkistosta käyttöön.

Ennen MM-kisoja hän kävi läpi Hiihtomuseon tutkijan kanssa kisaohjelman.

- Tarkastelimme, miten kisat ovat uudistuneet, ja mitä kuvissa on hyvä näkyä.

- Muuten tämä on lehdistön valokuvaajiin verrattuna melko vapaata puuhaa. Nopeaa takarajaa kuvien valmistumiselle ei ole.

Työpäivät venyvät kisojen aikana kellon ympäri ja muut työtehtävät saavat odottaa.

- Talviurheilun kuvaaminen on hirveän piristävä osuus vuodessa.

Sponsorit ja tv-kamerat kuvattavina, mutta myös tiellä

Kuten tottuneet kisakatsojat ovat huomanneet, kisajärjestelyt ovat teknistyneet ja tv-kuvauskalusto lisääntynyt.

- Piuhoja vedetään niin paljon, että ne vaikuttavat yleisön kulkureitteihin.

Esimerkiksi mäkimontun päähän ei päästetä enää katsojia. Hyppääjät jäävät kauas yleisöstä.

Rekolan tehtävänä on kuvata myös sponsoreita ja median edustajia, mutta välillä niiden sijoittelu häiritsee.

- Kuvatessa on aika mahdoton väistellä Audi-merkkistä autoa. Aikaisemmissa kisoissa pystyi kuvaamaan hiihtäjän, jonka taustalla ovat hyppyrimäet. Nyt se ei onnistu, kun edessä on sponsoriaitaa ja kameroita.

Rekola ei kysy kuvattavien nimiä.

- Iltajuhlien kännisekoilua en ole vielä kuvannut, sekin on hyvä kohde. Kuvien julkaisu on tietysti eri asia.

Dokumentointi

Museokuvaajan urakka

Lahden kaupunginmuseo dokumentoi Lahden MM-kisat 2017 valokuvin.

Urheilijoiden lisäksi kuvauskohteena ovat oheistapahtumat, kisojen tarjoilut ja ruokailu, markkinakojut, yleisö, yleisilme (opasteet, kyltit ja kisaportit), merkittävät sponsorit ja vieraat, toimitsijat, viralliset kisa-asut, turvamiehet jne.

Urheilijoiden kuvauksessa keskitytään muihinkin kuin voittajiin. Tähtihetkellä museokuvaajan kamera kääntyy myös muihin valokuvaajiin.

Teemu Leppänen
teemu.leppanen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X