Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Kuntatalouden tutkija ihmettelee uutisia kuolevista kunnista: "Asiassa ei ole mitään uutta, pikkukunnatkin pärjäävät"

Kunnilla menee kohtalaisesti. Asukasluvun vähenemisessä ei ole mitään uutta, Helin sanoo. Kuva: Eija Nurminen

Kuntatalouden asiantuntija, dosentti Heikki Helin ihmettelee viime päivien uutisia kuolevista kunnista. Helin ei näe asiassa mitään uutta, mutta erilaisilla kuntalistoilla ja karmeilla luvuilla herätetään huomiota.

– Maakuntien reuna-alueilla sijaitsevien kuntien asukasluku on vähentynyt 1960-luvulta lähtien. Se ei ole mikään uutinen, yli 40 vuotta kuntien kehitystä ja kuntataloutta tutkinut Helin sanoo.

Helin jatkaa, että samalla työpaikat ovat vähentyneet ja siihen liittyvä huoltosuhde on heikentynyt. Kunnat eivät ole ummistaneet silmiään kehitykseltä. Ne ovat pärjänneet, koska ovat sopeuttaneet menojaan tulopohjan mukaiseksi.

– Niin on pitänytkin tehdä eikä siinä ole mitään moitittavaa.

Laskentatapa hämärän peitossa

Helin huomauttaa, että kaatuvien kuntien listalla oleva Sysmä toimii maan alhaisimmilla veroprosenteilla ja kunta on melkein velaton. Toisaalta listalla ei ole  Kärkölää, jonka talous on Päijät-Hämeen heikon ja kunta yrittää kaikkia mahdollisia vippaskonsteja pysyäkseen kriisikuntarajojen yläpuolella. Reilun 700 asukkaan Luhanka alensi veroprosenttiaan ja rakentaa uutta koulua.

– Suomen Kuvalehden kaatuvien kuntien listan laskentatapa ei lehtijutusta selviä. Kaatuvia etsittäessä ei kerrottu millainen harava lopulta oli, vaikka sen muodostamisessa käytetyt muuttujat lueteltiin. Mikä paino listauksessa on väestötekijöillä ja mikä taloudella? Lukijalle ei selviä myöskään se, minkä suuruinen väestörakenteen muutos lopulta johtaa kunnan kaatumiseen. Siitä ei ole minkäänlaisia tutkimustuloksia, Helin sanoo.

Pidetäänkö koko maa asuttuna?

Helin myös ihmettelee aika ajoin esiin nousevia näkemyksiä siitä, että isot etelän kaupungit elättäisivät pieniä kuntia.

 – Jos koko maa on tarkoitus pitää asuttuna ja turvata asukkaille tasavertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta, tarvitaan jonkinlainen kuntien tulopohjan tasaus. Paljon huomiota saanut verotulojen tasaus on osa järjestelmää. Se on huomattavasti käyttökelpoisempi kuin entinen kantokykyluokitusjärjestelmä, jossa kunnat oli jaettu luokkiin kantokyvyn mukaan ja kullekin luokalle on määritelty valtionosuusprosentti.

Liitostahti hiljenee, kunnilla menee kohtalaisesti

Helin muistuttaa lukuisista jo toteutuneista kuntaliitoksista. Hän arvioi, että nyt tahti hiljenee. Sote-uudistus vähentää kuntaliitosten tarvetta, koska kuntatalouden raskain osa siirtyy maakunnille. Jatkossa pienet kunnat eivät tarvitse kuntaliitosten perusteeksi esitettyjä leveämpi hartioita. Pikkukuntien tulevaisuuteen vaikuttaa myös se, haluaako hallitus muuttaa valtionosuusjärjestelmää sote-uudistuksen toteuduttua.

 – Kunnilla menee kohtalaisesti. Asukasluvun vähenemisessä ei ole mitään uutta. Pikkukunnat jatkavat turvatuimmissa oloissa kuin ennen, koska sote helpottaa nimenomaan pienten kuntien talouden hoitoa, Helin sanoo.

Kunnille tulossa aito päätösvalta

 Sote-uudistuksen yhteydessä on ihmetelty, mitä päätettävää kunnille jää, kun sote siirtyy maakunnalle. Helinin mukaan pienten ja keskisuurten kuntien kohdalla juuri mikään ei muutu.

– Maakunnan reuna-alueiden kuntien sote-asiat on päätetty vuosikymmenet kuntayhtymissä ja kunnat ovat maksaneet vain laskun, jonka suuruus on yllättänyt usein. Näissä kunnissa päätettävien asioiden määrä ei muutu.

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan paikalta Kevan toimitusjohtajaksi siirtynyt Timo Kietäväinen on samoilla linjoilla. Sote-uudistus merkitsee suurinta muutosta suurille kaupungeille, koska ne ovat pystyneet vaikuttamaan tähän mennessä omiin sote-palveluihinsa.

– Pienissä ja keskikokoisissa kunnissa ollaan oltu jo tilanteessa, jossa sote ikään kuin olisi ollut jo olemassa. Niiden rooli on ollut maksajan rooli.

Kietäväinen huomauttaa, että kohta Suomessa on tilanne, jossa yksikään kunnanjohtaja tai luottamushenkilö ei pysty pakenemaan vastuutaan kunnan taloudesta ja muista tehtävistä. Jatkossa kunta pystyy aidosti vastaamaan niistä asioista, joista se on vastuussa.

– Kun sote siirtyy pois kunnilta, kunnille jäljelle jäävät tehtävät ovat sellaisia, joissa kunnilla on aito päätösvalta.

Kaupunkien ja kuntien lukumäärä

Suomessa 311 kuntaa

Suomessa on vuonna 2017 yhteensä 311 kuntaa, joista 107 käyttää itsestään kaupunki -nimitystä.

Kuntien lukumäärä on vähentynyt viime vuosina kuntaliitosten myötä. Vuonna 2000 Suomessa oli 452 kuntaa ja vuonna 2010 342 kuntaa. Tämän jälkeen liitostahti on hieman tasaantunut. Vuosina 2013-2017 toteutui 25 liitosta. Vuonna 2016 ei tehty yhtään kuntaliitosta.

Suomen kunnat ovat kooltaan keskimäärin melko pieniä. Keskimääräinen kuntakoko vuonna 2015 oli 17 310 asukasta. Kuntien mediaanikoko on 6 068 asukasta. Hieman yli puolet Suomen kunnista on alle 6 000 asukkaan kuntia.

null
Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X