Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Tohtori ja dekkaristi Helena Åhman kehottaa hengittämään - kun happi kulkee, myös ajattelu- ja havaintokyky vahvistuvat

Helena Åhlmanin mukaan ajattelemista pitäisi ajatella enemmän. Silloin tulisimme tietoisemmiksi omasta ja muiden vallankäytöstä. Kuva: Jouni Turunen

Ilman pöydän alla tuhisevaa saksanpaimenkoiraa Helena Åhman saattaisi olla nytkin Italiassa, missä hän harrastaa valokuvauksen opiskelua.

- Kuvaan synkkiä ihmiskuvia ja hautausmaita. Viihdyn hautausmailla hirveän hyvin. Sinnehän sitä lopulta päätyy, joten hyvä, että viihtyy, Åhman sanoo.

Menneenä kesänä tietokirjailija lomaili kuitenkin Suomessa, Kontiolahdella, miehensä Petri Räsäsen mökillä. Vasta 14-viikkoisen koiranpennun, Psykon, kasvatus on pitänyt huolen siitä, ettei vapaa-ajan tekemisestä ole puutetta.

Valokuvausharrastus on vastapaino Åhmanin päivätyölle johtamisen asiantuntijana ja konsulttina. Hän perusti vuonna 2004 Hunting Minds -yrityksen, jonka kautta hän kouluttaa ja arvioi johtoryhmiä ja pitää luentoja ihmismielestä, työpsykolgiasta ja itsensä johtamisesta. Åhman kiinnostui oman mielen johtamisesta jo opiskeluaikoinaan Tampereella.

Oman mielen johtaminen tarkoittaa omien mielenliikkeiden ja ajatusten tunnistamista ja hallintaa.

- Halusin olla parempi, oppia varmemmaksi esiintyjäksi. Ajattelen, että jos joku osaa jotakin, on oltava myös keino, jolla hän on sen oppinut.

Oman mielen johtaminen tärkeää

Luokanopettajaksi valmistuneelle Åhmanille ehti kertyä luokkahuoneesta viiden päivän kokemus ennen kuin hän siirtyi teollisuusyhtiö Tampellan palvelukseen. Siellä moderni ja aikaansa edellä oleva esimies antoi Åhmanin kouluttautua ja kehittää itseään. Samalla Åhman huomasi, että pystyi auttamaan työssään muitakin.

Hän suoritti työn ohessa markkinoinnin ja suggestoterapeutin tutkinnon ja päätyi tekemään väitöskirjaa työpsykolgiasta Teknilliseen korkeakouluun.

Silloin Suomessa ei ollut yhtään oman mielen johtamista käsittelevää tutkimusta, eikä aihetta edes koettu oikeaksi tieteenalaksi.

Viime vuosina oman mielen johtaminen on kuitenkin alettu ottaa tosissaan. Se näkyy selvästi Åhmanin työssä. Hän kohtaa enimmäkseen hyvin johdettuja ja hyvin toimivia työyhteisöjä, sillä huonot työyhteisöt hakevat harvemmin apua.

Johtamisen kirjo on Suomessa edelleen hyvin laaja, mutta Åhmanin mukaan suomalaiselle työelämälle tyypillisiä vahvuuksia ovat matalat organisaatiot, avoimuus ja luotettavuus. Hän on huomannut, että arvioitavan johtoryhmän vetäjältä ei tarvitse Pohjois-Euroopassa erikseen kysyä, saako palautteen antaa yhteisesti. Hampurin eteläpuolella se ei ole enää itsestään selvää.

Hengittäminen auttaa joka paikassa

Oman mielen johtaminen tarkoittaa omien mielenliikkeiden ja ajatusten tunnistamista ja hallintaa. Lopulta kysymys on siitä, miten luoda itselle turvallinen olo vaikeassa tilanteessa. Åhman kirjoittaa parhaillaan kirjaa henkisestä kestävyydestä yhdessä entisen Karhu-ryhmän poliisin Harri Gustafsbergin kanssa.

Kun Poliisin erikoisjoukko on menossa tukalaan tilanteeseen, ensin keskitytään hengittämiseen. Ääritilanteessa hengitys helposti pinnallistuu ja vartalo jännittyy. Aivot saavat vähemmän happea, ja ajattelu- ja havaintokyky heikentyvät.

Hengittäminen ei kuulu pelkille poliiseille vaan pätee yhtä lailla esiintymistilanteissa ja muualla työelämässä.

- Kaikki lähtee siitä, että tarkkailet itseäsi, ja sitten muita Åhman sanoo.

Kun päättää olla provosoitumatta, ei provosoidu. Åhmanin mielestä ajattelu- ja tunnetaitoja pitäisi opetella vielä paljon nykyistä enemmän, mieluiten jo peruskoulussa. Hän haluaisi, että Suomesta tulisi ihmismieliosaamisen mallimaa.

Valta muovaa ihmistä suuntaan tai toiseen

Mieleen liittyy myös toinen Åhmania kiinnostava aihe, valta.

- Meillä on mieletön valta omaan mieleemme ja muihin ihmisiin.

Valta voi muuttaa luonnetta. Joko se muovaa ihmistä entistä eettisemmäksi tai sitten korruptoi. Ympäristö vaikuttaa suuntaan yllättävän paljon. Åhmanin mukaan erityisesti kiire, stressi ja väsymys saattavat edesauttaa ihmisen pimeän puolen esiin nousemista. Hierarkkiset ja mustavalkoisesti ajattelevat työyhteisöt, joissa kilpaillaan henkilökohtaisesta edusta, ovat hyvää maaperää hirmuhallitsijan kehittymiselle.

Åhmanin mukaan ihminen tekee päätökset pohjimmiltaan tunnetasolla ja perustelee sitten tunteella tekemänsä päätökset järjellä. Jokaisen pitäisi opetella tunnistamaan tämä itsessään, sillä tunnekoukkujen avulla ihminen on helppo saada sitoutumaan järjettömyyksiinkin. Tästä esimerkkinä Åhman pitää Yhdysvaltain presidenttiehdokas Donald Trumpia.

- Trump luottaa samaan suuren valheen teoriaan kuin Hitler aikanaan. Ihmismieli ei välttämättä pysty käsittelemään älyttömän kokoisia valheita vaan alkaa herkästi uskoa, että ei kukaan voi valehdella noin paljon.

Jos valtavatkin valheet vetoavat tunnetasolla, järkipuheesta ei ole enää hyötyä.

Tietokirjojen jälkeen dekkari

Erilaisia tunnekoukkuja voivat olla esimerkiksi huomioiduksi tulemisen kokemus ja tärkeäksi koettu missio. Jyrkät vastakkainasettelut, erottelu meihin ja niihin, muka-hyvä tarkoitus ja karismaattinen johtaja vetoavat ihmisiin herkästi. Åhmanin mielestä jokaisen pitäisi ymmärtää, ettei kukaan ole turvassa vaikuttamiselta.

- Vaikka todellakin ajattelen, että minua ei helposti koukuteta, niin ikinä ei voi olla sataprosenttisen varma. Jokaisella on joku kohta, johon vetoamalla saa toisen koukkuun.

Vallankäyttöön liittyviä teemoja käsittelee myös Åhmanin syyskuussa ilmestynyt dekkari Vallan varjossa. Se on ensimmäinen kaunokirjallinen teksti, jonka kuusi tietokirjaa julkaissut Åhman on kirjoittanut opiskeluaikojensa jälkeen.

- En ole koskaan ollut mikään pöytälaatikkokirjailija. Olen siitä ehkä hassu, että viilaan mieluummin sata kertaa sitä samaa tekstiä ja julkaisen sen, mitä kirjoitan.

Dekkareita itsekin ahmiva Åhman joutui opettelemaan kirjaa varten paljon uutta aina draaman kaaresta henkilöhahmojen rakentamiseen.

Romaani ei syntynyt pelkästään pöydän ääressä istumalla, vaan hän vieraili myös esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoululla ja Satakunnan lennostossa sekä Roomassa ja New Yorkissa.

Åhman uskoo, että rikoskirjallisuus on hyvä tapa välittää tietoa ihmismielestä vähän rivien välissä. Näin se kulkeutuu niillekin, jotka eivät nauti tietokirjoista.

Kuka?

Helena Åhman

Kasvatustieteiden maisteri ja tekniikan tohtori.

Väitteli työpsykologiasta tohtoriksi vuonna 2003.

Hunting Minds -yrityksen perustaja.

Syntynyt Porissa vuonna 1964. Asuu Helsingissä.

Työskennellyt Tampellan koulutuspäällikkönä, Tampereen kaupungin henkilöstökehittäjänä, Nokian Jalkineiden henkilöstöpäällikkönä, Mercuri Urvalin konsulttina, Nokia Networksin verkonhallintayksikön henkilöstöpäällikkönä ja seniorijohdon kehittäjänä ja toistamiseen Mercuri Urvalin konsulttina.

Kirjoittanut kuusi kirjaa oman mielen johtamisesta.

Uusin kirja, rikosromaani Vallan varjossa ilmestyi 15.9.

Milka Valtanen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X