Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Yhdeksän leipäpalaa päivässä: koulujen ravitsemusesitteen kehotus ei ole terveellisin valinta

Kuva: Jani Keronen

Leipätiedotuksen esitteissä komeileva väite, että ”päivässä tulisi syödä 6-9 leipäviipaletta” on yksi esimerkki tarkoitushakuisista tulkinnoista, joiden avulla teollisuus käyttää ravitsemustiedotusta tuotteidensa menekin edistämiseen. Ravitsemusasiantuntijat eivät suinkaan suosittele lähes kymmentä leipäpalaa päivässä. Määrän saa, kun muuntaa koko ihmiselle suositellun kuitujen päiväsaannin, 25-35 grammaa päivässä, pelkiksi leipäpaloiksi.

- Tällaiset ruokakohtaiset esimerkit hämmentävät, harmittelee ravitsemussuosituksia tekevä Mikael Fogelholm.

- Kuitua saa monista eri lähteistä.

Pelkän leivän syöminen täyttää kyllä kuitutarpeen, mutta kokonaisuudessaan se ei ole terveellisin valinta. Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön ravitsemusterapeutti Anna Päätalo suosittelee sen sijaan vaihtelevaa ravintoa.

Meidän työtämme ei tee helpoksi, että ravitsemustietoa on niin monenlaista. Terveyskirjaston päätoimittaja Martti Teikari

- Kuitua kannattaa syödä monipuolisesti. Nykyään painotamme kasviksia.

Harhaanjohtava suositus näkyi pitkään

Harhaanjohtava leipäsuositus sai pysyä esitteissä pitkään, koska virallisissa suosituksissa ei erikseen sanottu, mistä ruoka-aineista suositeltu kuitumäärä kannattaisi ottaa. Porsaanreikä huomattiin uusimmissa suosituksissa, joissa korostetaan erikseen, että kuituja pitäisi saada monipuolisesta ravinnosta. Myös Leipätiedotus on korvannut leipäpalat kuituympyrällä, vakuuttaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen.

- Meidän väitteidemme pitää perustua suosituksiin. Nyt kuiduista kolmasosa tulee kasviksista, kolmasosa leivästä ja kolmasosa muista viljatuotteista.

Käytännössä muutos pudottaisi suositeltavien leipäpalojen määrän korkeintaan kolmeen, vaikka kuidun ravintosuositus on sama kuin ennenkin. Leipätiedotuksen 6-9 leipäpalan suositus löytyy kuitenkin edelleen yhdistyksen nettisivuilla tilattavissa olevien esitteiden etusivulta. Suositus toistuu sanasta sanaan myös Terveyskirjaston kuidunsaantia käsittelevässä artikkelissa. Artikkelin yhteydessä terveyskirjasto kertoo tarjoavansa luotettavaa, riippumatonta ja ajantasaista tietoa. Terveyskirjaston vastaava päätoimittaja Martti Teikari toteaa, että ravitsemuksesta on vaikea saada luotettavaa tietoa.

- Tämä tapaus ei ole ainoa laatuaan. Meidän työtämme ei tee helpoksi, että ravitsemustietoa on niin monenlaista. Karsimme virheitä aina kun huomaamme niitä.

EFSA hylkäsi lähes kaikki leivän terveysväitteet

Leivän terveysväitteistä on mennyt Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:ssa läpi vain murto-osa. Vuonna 2011 virallisiksi terveysväitteiksi ehdotetuista 21:stä väittämästä hylättiin 20. Vain yksi väite ruisleseen vatsan toimintaa tukevasta vaikutuksesta hyväksyttiin. Leipätiedotuksen esitteissä samoja väittämiä voi kuitenkin käyttää huoletta.

- Virallista hyväksyntää varten terveysvaikutuksesta täytyy olla todella monipuolinen näyttö. Me taas olemme vain yleishyödyllinen yhdistys, joten käyttämämme terveysväitteen ei tarvitse olla EFSA:ssa hyväksytty.

Julkista rahaa ei riitä esitteisiin

Kaupallisista tavoitteista huolimatta Helsingin yliopiston tutkija ja ravitsemusterapeutti Raisa Valve pitää esitteiden käyttöä järkevänä, kun julkista rahaa tiedotukseen ei riitä.

- Näen kuitenkin parempana, että terveydenhuolto käyttää näitä esitteitä, kuin että yksittäiset työntekijät tekisivät materiaalit itse.

Valistus

Julkinen raha ei riitä

Viralliset ravitsemussuositukset perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin. Ne eivät ota kantaa yksittäisten ruokien terveellisyyteen. Esimerkiksi kuidun saantisuositus on 25-35 grammaa päivässä.

Elintarviketeollisuuden etujärjestöt tuottavat kouluja ja terveydenhuoltojärjestelmää varten aineistoja, joissa ne kääntävät ravintoainesuositukset oman alansa tuotteiksi, ja suosittavat syömään niitä.

Julkista rahaa tiedotukseen ei riitä, joten monissa kouluissa, päiväkodeissa ja terveyskeskuksissa ei ole saatavilla muita kuin etujärjestöjen tekemiä materiaaleja.

Sara Vainio
sara.vainio@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (2)
Vesijärvi

Ja lässyn lässyn..leipä viipale sinne tai tänne,aivan sama kunhan ei lasten tarvitse olla nälässä..ei kuitenkaan enää eletä nälkävuosia..vielä ainakaan..Älkää tehkö perusasioista näin monimutkaisia..!!

Uliuli uliuli

kenenkään ei pitäisi leipää syödä

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X