Kotimaa

Lahtelaisnuorten työsuhde purettiin 9 päivän jälkeen - palkkaa tuli yksi euro

Juuso Koutajoen koeajan provisio oli 1,12 euroa. Kuva: Mirja Hussain

Nuoret saivat potkut seitsemän ja yhdeksän työpäivän jälkeen. Perusteena oli koeaika. Sitten seurasi vielä suurempi yllätys.

"Työsopimuksen mukaisesti työntekijälle ei syntynyt työsuhteen ajalta maksettavaksi takuutuntipalkkaa”, todettiin palkkalaskelmassa.

Se tarkoitti, että lahtelaiset Juuso Koutajoki, 21, ja Janika Mesiniemi, 20, eivät saaneet palkkaa lainkaan työpäivistään. Tai saivat: sähkösopimuksista tulleet provisiot. Koutajoella se oli 1,12 euroa ja Mesiniemellä 16,40 euroa.

Työntekijän pitäisi työsopimuksen mukaan olla töissä 14 työvuoroa, jotta hän olisi oikeutettu palkkaan.

Yhtiön mukaan työntekijät eivät olleet noudattaneet ohjeistusta. "Työntekijän tulee kohdata asiakkaita oma-aloitteisesti niin, että jokaista työtuntia kohden toteutuu 25 kohtaamista", lukee työsopimuksessa.

Koutajoki ja Mesiniemi työskentelivät Lahdessa Syke-tavaratalossa. Heidän myyntipöytänsä oli varsin hiljaisessa paikassa.

- Iso osa on ohikulkijoista oli iäkkäitä ihmisiä. Samat ihmiset kulkivat ohi päivästä toiseen, Koutajoki kertoo.

Jotta ohjetta olisi noudatettu, kohtaamisia olisi pitänyt olla reilun kahden minuutin välein, vaihtoineen. Samalla tunnin aikana olisi pitänyt pystyä neuvottelemaan puolitoista sähkösopimusta.

Muutkaan eivät pärjänneet paremmin

Koutajoki oli löytänyt työpaikan työvoimatoimiston nettisivuilta. Hän oli työllistänyt itsensä varsin nopeasti, sillä hän pääsi armeijasta jouluna. Ennen armeijaa Koutajoki oli kirjoittanut ylioppilaaksi. Hän on hakemassa opiskelemaan kevään yhteishaussa.

- Ihmettelin aluksi, että olenko näin huono, hän sanoo.

Hän kertoo nopeasti havainneensa, etteivät muutkaan samassa paikassa työskennelleet pärjänneet paremmin. Ainakin kolmen työntekijän työsuhde purettiin juuri ennen takuupalkkaan vaadittavien työpäivien täyttymistä.

Mesiniemi sanoo työnantajan toimien olleen törkeää.

- Tämän ajan olisi voinut käyttää hyödyllisemminkin, esimerkiksi etsien töitä.

"Härskein tapaus, josta olen kuullut"

Työsopimuksen mukaan palkka muodostuu provisioista ja mahdollisesta takuupalkasta. Sitä maksetaan sopimuksen mukaan silloin, kun takuupalkkaa kertyisi enemmän kuin "voimassaolevan palkkamallin mukaisesti" muuten tulisi tuloa. Voimassaoleva palkkamalli tarkoittaa provisioita.

Ammattiliitto Pron energia-alan sopimusvastaavan Petteri Hyttisen mukaan puhelinmyyntialalta tulee vastaavia tapauksia silloin tällöin.

- Tämä on härskein tapaus, josta olen kuullut, Hyttinen sanoo.

Rikoslain 47. pykälä käsittelee muun muassa "kiskonnantapaista työsyrjintää". Siihen syyllistytään, työnhakija tai työntekijä asetetaan huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi esimerkiksi työnhakijan tai työntekijän ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä.

Hyttisen mukaan nuorilla ihmisillä ei välttämättä ole kokemusta työmarkkinoiden säännöistä.

- Minulle sanottiin, että sopimus on allekirjoitettava heti, Koutajoki kertoo.

Hyttinen kehotti työntekijöitä tekemään tutkintapyynnön poliisille. Mesiniemi sen tekikin kiskonnasta ja petoksesta. Kiskonnan tunnusmerkit ovat samankaltaisia kuin kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä. Poliisi tekee päätöksen mahdollisen esitutkinnan aloittamisesta helmikuun loppuun mennessä. Todennäköisesti tutkintaa ei aloiteta.

- Tähän mennessä ei ole tullut esiin seikkoja, joiden perusteella asiassa olisi tapahtunut rikosta, tutkinnanjohtaja Gunnar Golnick sanoo.

Hyttinen ihmettelee poliisin näkemystä.

- Ei ketään voi rekrytoida tällaisilla ehdoilla.

"Jos sopii huonosti, ei voi mitään"

Etelä-Suomen aluehallintoviraston lakimiehen Aki Erikssonin mukaan tällaiset sopimukset eivät ole tyystin poikkeuksellisia.

- On vähän yllättävääkin, kuinka huonoihin sopimuksiin laki mahdollistaa työntekijän suostuvan. Jos sopii huonosti, ei voi mitään, hän sanoo.

Sopimus ei saa lain mukaan olla kohtuuton.

- Nuo sopimusehdot tuntuvat maalaisjärjellä hyvinkin kohtuuttomilta ja juridisesti melko kohtuuttomilta, Eriksson sanoo.

- Kun asetetaan 14 päivän koeaika, ja työnantaja voi 13. päivän jälkeen sanoa, että ei tarvitse enää tulla, se voi johtaa kohtuuttomuuteen.

Erikssonin mukaan nuoruutta ja kokemattomuutta ei ole oikeudessa tavattu pitää perusteina tuomioon kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.

- Tämä on kuitenkin hyvin tavanomainen tilanne, niin kurjaa kuin se onkin.

Työnantaja: työsuhteet purettu lainmukaisin perustein

Nuoret myivät sopimuksia tuulisähköyhtiö Nordic Green Energylle. Heidän työnantajansa oli Venlend-niminen yhtiö. Sen edustaja kommentoi asiaa ainoastaan sähköpostitse.

”Osalla työntekijöistä voi olla sovittuna takuupalkka toissijaisena palkanmaksuperusteena. Takuupalkka on tarkoitettu pitkäaikaisille työntekijöille tulotason vaihtelun vuoksi.”

Venlendin mukaan kaikki työsuhteen purut on tehty lainmukaisin perustein ja palkat on maksettu.

Ammattiliitto Pron sopimusvastaava Petteri Hyttinen ihmettelee yhtiön näkemystä.

– Vaikka koeaikapurku olisi ollut ok, silti työsopimuksen ehdot on kohtuuttomat. Varsinkin kun voidaan olettaa, että työsuhde on lopetettu juuri ennen kuin siitä olisi tullut työnantajalle palkanmaksuvelvoite. Miltä muulta se voi näyttää kuin kiskonnalta? Hyttinen sanoo.

Venlendistä todettiin, että yhtiö on tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi luopunut tämän vuoden tammikuussa sähkösopimusten myynnistä koko Suomessa.

Juttua muokattu 25.2. klo 22.59. Lisätty jutun loppuun työnantajan kommentit.

Oikaisu 28.2. kello 14.45

Uutisessa todettiin aiemmin, että irtisanotut myyjät olisivat olleet töissä 12 työvuoroa ennen irtisanomista. Vuoroja olisi pitänyt olla 14, jotta he olisivat saaneet takuupalkan. Todellisuudessa toinen työntekijä oli töissä yhdeksän ja toinen seitsemän työvuoroa.

Vesa Mäkinen
vesa.makinen@mediataloesa.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?
Hanki lukuoikeus ESS:n koko verkkosisältöön

Kirjaudu tästä

ESS - joka hetki läheltäsi.

Ota käyttöösi ylivoimaisesti paras sisältöpaketti Lahden alueen uutisista, ilmiöistä ja tapahtumista. Tilaajana voit olla varma että pysyt ajan tasalla kaikesta, mitä ympärillä tapahtuu.

Mitä saan tilaajana?

  • Kaikki ESS.fi-sivuston sisällöt
  • Kaikki paperilehden sisällöt
  • Pääsyn sisältöihin kaikilla laitteilla, mistä ja milloin tahansa
Kirjaudu sisään tästä
Kommentointi (24)
Jones1

Olisi kiva tietää minkä niminen yhtiö oli kyseessä, ettei vain vahingossakaan tulisi ikinä tekemään heidän kanssa sähkösopimusta. Juuri tälläiset härskit vedätykset ovat omiaan luomaan nuorille huonoja kokemuksia työmarkkinoista.

JANIKA MESINIEMI

Venlend Oy. Se oli työnantaja ja sopimukset tehtiin Nordic Green Energylle

JARKKO JUSELIUS

COMPLAINT: Comment id: 119403, Article: -1

Calmari

Tässä hyvä esim. miten työnantajat toimivat ja käyttävät työntekijöitä hyväkseen. Onko tämä nyt sitä paikallista sopimista, jota työnantajapuoli hakee? Hallitus "antaa siunauksen" pakkolakien myötä ja kaiken tämän jälleen kerran hyväksyy perussuomalaisten eduskuntaryhmä, tietysti yksimielisesti.

PAULA KONTIO

mikä firma, fortum???

Tunti Päivä Viikko Kuukausi
Kotimaa Uutiset Urheilu Teemat Mielipide
Näytä lisää