Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

EU-huippukokouksen ilmastosopu kerää kehuja ja kritiikkiä

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy kertoi EU:n uusista ilmastotavoitteista Twitterissä. Kuva: Lehtikuva/AFP

EU-huippukokouksen ilmasto- ja energiaratkaisua kerää risuja ja ruusuja.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kiittelee yöllä Brysselissä saavutettua sopua.

Grahn-Laasosen mukaan ratkaisu antaa hyvän pohjan lähteä ilmastoneuvotteluihin muun maailman kanssa. Ympäristöministerin mukaan EU näyttää suuntaa kattavan ja sitovan globaalin ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisissa ensi vuonna.

Keskustan kansanedustaja ja eduskunnan suuren valiokunnan jäsen Mauri Pekkarinen kritisoi ratkaisua. Pekkarisen mukaan sopimuksessa luovuttiin velvoitteesta lisätä uusiutuvien polttoaineiden osuutta liikenteessä, vaikka aikaisemmissa päätöksissä velvoitetta on nostettu.

Tämä on Pekkarisen mielestä poukkoilua.

Vihreiden kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen Anni Sinnemäki olisi toivonut ilmastosovusta kunnianhimoisempaa. Hän kritisoi erityisesti sitä, että energiatehokkuuden tavoite ei ole sitova.

Metsäyhtiö UPM:n yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Stefan Sundman näkee ilmastosovussa teollisuuden kannalta myönteisiä piirteitä. Hänen mukaansa sopimuksessa on otettu aiempaa paremmin huomioon se, että kilpailukykyä ei saa vaarantaa.

Sundmanin mukaan Suomi sai äänensä kuuluviin myös biopolttoaineiden suhteen.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijan mukaan EU-johtajien ilmastosopimus on edellista parempi. EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström kehuu esimerkiksi sitä, että keskitytään yhteen päätavoitteeseen, kasvihuonepäästöjen vähentämiseen 40 prosentilla.

EU-johtajat ovat sopineet kasvihuonepäästöjen vähentämisestä vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Lähtötasona käytetään vuotta 1990.

Tavoite on sitova, ja se on tarkoitus jakaa myöhemmin maakohtaisesti.

Päästöjä pyritään leikkaamaan kahden ohjauskeinon avulla. Uusiutuvan energian osuus kaikesta energiankäytöstä nostetaan vähintään 27 prosenttiin. EU-maat voivat päättää uusiutuvien lisäämisestä parhaaksi katsomallaan tavalla.

Lisäksi energiatehokkuutta päätettiin parantaa vähintään 27 prosentilla. Tavoite energiatehokkuudesta on ohjeellinen, eikä se sido jäsenmaita.

Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) mielestä paketissa on monta hyvää elementtiä Suomelle. Stubb kehui etenkin mallia, jolla päästöjä on tarkoitus vähentää liikenteessä, maataloudessa ja rakennusten lämmityksessä. Stubbin mukaan taakka jakaantuu vastedes reilummin jäsenmaiden välillä.

Suomi kärsii nykymallista, jossa pienet ja rikkaat maat joutuvat kantamaan isoimman taakan. Tähän asti Itä-Euroopan maat ovat saaneet käytännössä lisätä kasvihuonepäästöjään. Uudessa mallissa myös köyhempien maiden on leikattava päästöjä.

– Jos oltaisi jatkettu vanhalla mallilla, se olisi tullut Suomelle kalliiksi, Stubb sanoo.

STT

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X