Kotimaa

Tilastointi muuttui: Suomi maksaa EU:lle enemmän - takautuvasti

Euroopan parlamentti koolla Strasbourgissa. Kuva: Lehtikuva

Suomen EU-maksuun tehdään korotus 2016. Korotus tulee voimaan takautuvasti, jolloin jo tämän vuoden maksu nousee.

Nousu perustuu periaatteessa hyvään uutiseen. Suomen bruttokansantuote (bkt) kasvaa lähivuosina noin neljä prosenttia.

Huonoa on se, että kasvu perustuu kansantalouden tunnuslukujen laskentatapojen muutokseen.

Ensimmäiset uuden laskentatavan mukaiset luvut julkaistiin heinäkuussa. Syyskuussa on edessä koko tilinpidon uudistaminen.

Suomen bkt viime vuonna oli markkinahintaan 201,3 miljardia euroa.

Suuri osa EU-maksusta perustuu bruttokansantuloon. Bruttokansantuotteen laskentatapaan tehtävät muutokset koskevat osin myös kansantulon laskentaa. Kun luvut kasvavat, myös Suomen suhteellinen osuus EU-maiden maksamista alustavien arvioiden jäsenmaksuista kasvaa.

Maksu nousisi alustavien arvioiden mukaan noin 35 miljoonaa euroa vuositasolla, neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa valtiovarainministeriöstä kertoo.

Korotus riippuu paitsi talouden tunnusluvuista myös EU:n budjettia koskevasta päätöksenteosta ja siitä, miten muiden jäsenmaiden bruttokansantuotteet kasvavat tai pienenevät tilinpidon uudistuksessa syyskuussa.

Maksun korotus ei rajoitu vain EU:hun. Useat kansainväliset järjestöt laskevat jäsenmaksunsa suuruuden bruttokansantuotteen perusteella.

Laskentatavan muutos perustuu eurooppalaiseen versioon YK:n alaisuudessa uudistetusta kansantalouden tilinpidon standardista.

Aiempi laskentatapa oli peräisin vuodelta 1995. Sen jälkeen sekä tilastointitavat että tietojenkäsittelykapasiteetti ovat kasvaneet niin, että aiempaa tarkempi tilinpito on mahdollista, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Paula Koistinen-Jokiniemi sanoo.

Maailmakin on muuttunut. Talous tuottaa entistä enemmän aineettomia hyödykkeitä kuin vuosikymmeniä sitten.

Suomen osalta bruttokansantuotetta paisuttaa erityisesti tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettävien varojen laskeminen investoinneiksi. Aiemmin ne tilastoitiin menoiksi. T&k-menojen uusi laskentapa on lisännyt Suomen bruttokansantuotetta viime vuosina 3-4 prosenttia.

Lue lisää keskiviikon Etelä-Suomen Sanomista.

Teppo Koskinen
teppo.koskinen@mediataloesa.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (2)
Kukkanen

Hieno tapa EU kerätä lisää maksuja.Samalla voidaan hämätä,kuinka EU alueen bkt on kasvanut.

kuningasjätkä

Tuo EU on vähän niinkuin Hartolan vesiosuuskunnat jättikoossa! Hartolan vesiosuuskuntiinkin liittyessään juotuu antamaan ikuisesti avoinna olevan piikin tililleen, josta sitten otetaan aina lisääntyvään tarpeeseen lisämaksuja ym korotuksia aina kulloisenkin laskentatavan mukaisesti. Itä-Hartolan vesiosuuskunnan toimialueella(konkurssissa nyt) liittyminen maksaa vain 32 tuhatta euroa, jos mielii saada jotakuinkin puhdasta vettä putkiin ja kakat lipumaan kirkonkylää kohti toisella putkella. On siinä vedellä hintaa..10 vuotis jaksolla laskien minunkin vedenkulutukseni maksaisi 50 centtiä litralta kaikkinen korkoineen ja kuluineen. Halvemmalla saa ostetuksi kaupasta lähdevettä..

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X