Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Kotimaa

Särjetty Suomen Leijona makaa Monrepos'ssa

Tuuheaharjainen Suomen Leijona on vaurioitunut pahoin. Kuva: Kuva: Joel M. Vainonen

Viipurin linnaa vastapäätä Tervaniemen puiston korkeimmalla kohdalla seisoi ennen sotia graniittijalustalla tuuheaharjainen Suomen Leijona-patsas katse suunnattuna itään. Leijona pystytettiin vuonna 1927 Suomen itsenäisyyden 10.vuotispäivänä.

Viipurin linnaa vastapäätä Tervaniemen puiston korkeimmalla kohdalla seisoi ennen sotia graniittijalustalla tuuheaharjainen Suomen Leijona-patsas katse suunnattuna itään. Leijona pystytettiin vuonna 1927 Suomen itsenäisyyden 10.vuotispäivänä.

Patsaan pystyttäminen aloitti patsaanvaihtovuodet. Paikalla ollut Pietari Suuren patsas sai antaa paikkansa Suomen leijonalle. Pietari Suuri kuitenkin palasi paikalleen kun Neuvostoliitto sai talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa Viipurin.

Suomalaisten saatua Viipurin haltuunsa jatkosodan alussa Pietari Suuren patsas sai jälleen lähteä paikaltaan. Toisen kerran Pietari palasi jalustalle jatkosodan jälkeen, kun Viipuri siirtyi jälleen Neuvostoliiton haltuun.

Viipurin symboliksi muodostunut Suomen Leijona-patsas makaa pahasti vaurioituneena Monrepos´n puistossa. Pietari Suuri seurasi Viipurin linnan pommitusta ja valtausta aitiopaikalta Tervaniemen kalliolta Suuren Pohjan sodan (1700-1721) aikana vuonna 1710.

Patsaan takana on kalliossa kyrillinen P-kirjain, jonka kerrotaan olevan Pietari Suuren itsensä hakkaama.

Venäläiset pystyttivät Pietari Suuren patsaan Tervaniemeen vuonna 1910 Viipurin valtauksen 200-vuotispäivän muistoksi. Pietari seuraa Viipurin linnan valloitusta tykkiin nojaten.

Kesällä 1918 suomalaiset kaatoivat patsaan. Patsas päätyi Helsinkiin, josta se vuonna 1930 siirrettiin takaisin Viipuriin uuteen taidemuseoon.

Graniittinen Suomen Leijona -patsas eli itsenäisyydenpatsas pystytettiin Pietari Suuren paikalle vuonna 1927 itsenäisen Suomen täyttäessä kymmenen vuotta. Patsas sijoitettiin korkealle jalustalle ja patsaalle rakennettiin leveät kivirappuset, joiden kummallakin puolella on suuret graniittipallot.

Leijonan veisti kuvanveistäjä Gunnar Finne. Uhmakkaan, itään katsovan ja Karjalan vaakunaa oikealla käpälällään suojelevan leijonamonumentin oli tarkoitus symboloida itsenäisyysjulistusta. Finne myötäili patsaassa Suomen vaakunalipun heraldiikkaa.

Patsaan jalustassa oleva teksti kertoo patsaan pystytetyn "Suomen itsenäisyyden muistoksi 6.XII.1917".

Talvisodan jälkeen venäläiset syöksivät pommituksissa vaurioita saaneen leijonan jalustaltaan ja sijoittivat tilalle taidemuseosta löytämänsä Pietari Suuren.

Kun suomalaiset valtasivat Viipurin elokuun lopulla 1941, kaadettiin Pietarin patsas toistamiseen. Kaadettaessa Pietarin pää irtosi.

Jatkosodan jälkeen vuonna 1954 Pietari Suuri palasi entisöitynä entiselle paikalleen Suomen Leijona-patsaan jalustalle. Myös Leijona-patsaaseen kuuluneet graniittiportaat ja graniittipallot kuuluvat nykyisen patsaan kokonaisuuteen Tervaniemessä.

Suomen Leijona puolestaan joutui kadoksiin. Vasta 1990-luvun puolivälissä patsas sijoitettiin Monrepos´n puistoon.

Pahasti silpoutunut leijona makaa puiston hallintorakennuksen edessä ruohikolla. Leijonan jalat ja häntä ovat poikki. Kuonosta suurin osa on poissa. Karjalan vaakunakilpi on kadonnut. Alkuperäisellä paikallaan leijona tähysti itään. Nyt katse on maahan luotuna länteen.

Suomen Leijona-patsaan pienoismalli on nähtävissä Ravintola Ateljé Finnen tuulikaapin päällä Helsingin Arkadiankadulla. Nykyinen ravintolatila toimi kuvanveistäjä Finnen ateljeena vuodesta 1921 lähtien 1940-luvun lopulle.

Joel M.Vainonen

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Luetuimmat juuri nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X