Kotimaa

Professori manaa työpaikoille rauhaa

Työpäivään tarvitaan pieniä lepohetkiä, sanoo profori Marja-Liisa Manka. Jos ei pötkölleen, niin jalat maahan, silmät kiinni ja ajatukset hetkeksi jonnekin ihan muualle. Kuva: Kuva: ESS

Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka mietti kaksi kertaa, julkistaisiko työrauhan julistuksensa taantuman myllätessä työelämää.

Manka päätti päivittää alun perin 2007 kirjoittamansa julistuksen juuri ajan luonteen vuoksi.

- Työpaikkojen ilmapiiristä, ihmisten motivaatiosta ja työn muista laadullisista tekijöistä on nyt pidettävä huolta vähintään yhtä tiukasti kuin hyvänä aikana. Työn laatutekijöistä pitää puhua myös siksi, että vain 43 prosenttia vuonna 2007 eläkkeelle jääneistä jaksoi työssä vanhuusseläkkeelle saakka.

- Vanhuuseläkeiän nostaminen ei auta, kun 38 prosenttia eläkkeelle jääneistä lopetti työuransa työkyvyttömyyseläkkeelle ja 19 prosenttia työttömyyseläkkeelle.

Manka sanoo, että pääministeri Matti Vanhasen puheet eläkeiästä paljastivat luurangon kaapista.

- Tiukassa tilanteessa otetaan käyttöön keppi eli vanha komentelumentaliteetti, vaikka sillä ei ole tähänkään mennessä saavutettu hyviä tuloksia. Se on hierarkkista johtamista, mutta nykyisin asiat eivät voi olla yhden tai kahden ihmisen päässä. Tarvitaan keskustelua, jonka kautta syntyy uutta.

Katse tiukasti eteenpäin

Mankan mielestä työpaikoilla myllätään vanhassa haisevassa, koska liian usein katse kääntyy taakse eikä eteen. Syyllisten etsimisen voisi unohtaa ja keskittyä sen sijaan ratkaisujen etsimiseen.

Menneiden muisteleminen lukkiuttaa mielen aivan kuin avioliitossa, jossa tilanteet toistuvat samanlaisina: "Sinä se aina teet noin."

- Energian voisi käyttää miettimällä, mitä tarvitsisimme, toivoisimme ja mistä tueksi tarvittava osaaminen saataisiin. Olemme avanneet jopa 12 vuoden jumeja. Kun kaikki osapuolet saavat tuoda esiin toiveensa, aukeavat luukut uusiin näkökulmiin.

Kurkistimme työrauhajulistuksen sisuksiin yhdessä julistajan kanssa:

Johdettakoon taitavasti

Eräässä tutkimuksessa 90 prosenttia vastaajista olisi lähettänyt esimiehensä ihmissuhdekoulutukseen.

- Me ihmiset toivomme rohkaisua, puheeksi ottamista, palautteen antamista emmekä pomottamista. Hyvä, vuorovaikutteinen johtaminen synnyttää hyviä työyhteisö- eli alaistaitoja, ja syntyy luottamuspääomaa, joka taas on tulostekijä.

Ilman luottamuspääomaa sairastaminen työyhteisössä moninkertaistuu ja masentumisen riski kasvaa. Hyvän työilmapiirin vaikutus työn tehoon on 50-90 prosenttia, kun automaation lisääminen ja työtapojen muutokset vaikuttavat 10-40 prosenttia, Manka sanoo.

- Tästä huolimatta tehokkuutta haetaan edelleen rationalisoimalla. Toki taantuman aikana täytyy käyttää molempia keinoja.

Jokainen saa vaikuttaa

Ihminen sairastuu varmemmin, jos hän ei pysty vaikuttamaan omaan työhönsä kuin jos hän viettää railakasta elämää. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet näkyvät Mankan mukaan suoraan myös yrityksen tuloksessa.

Manka suosittelee työyhteisön ohjaukseen hierarkkisen liikennevalo-ohjauksen sijasta kiertoliittymiä. "Kolarit" vähenevät, koska kiertoliittymään jokainen ohjautuu itse, vaihtuvat tilanteet otetaan huomioon, kuljetaan samaan suuntaan.

- Kiertoliittymässäkin tarvitaan keskustelu pelisäännöistä ja vastuunjaosta sekä esimies koordinoimaan. On otettava huomioon myös, etteivät kaikki halua kantaa yhtä paljon vastuuta.

Ollaan ihmisiksi

Suomessa kiusataan työpaikoilla eniten Euroopassa. 17 prosenttia suomalaisista kokee tulevansa kiusatuksi töissä, julkisen alan työpaikoilla 20-30 prosenttia.

- Se on kyynärpäätaktiikkaa, tiedon panttaamista sekä näkyvää tai näkymätöntä kiusaamista. Ihmisiksi olemisen taidot, tervehtiminen, huomioon ottaminen, kiinnostuminen tuovat turvallisuuden tunnetta, johon jokainen pystyy vaikuttamaan.

Mankan mielestä kiusaaminen on meillä yleistä, koska työkulttuurissamme ei osata puhua. Ei uskalleta myöntää esimerkiksi uupumista, koska pelätään oman työn puolesta.

- Tunteellisuutta pidetään työpaikoilla tehottomuutena. Jos loukkaannumme, pitää vain purra hammasta.

Ongelmat puheeksi

Jos ongelmia ei oteta heti puheeksi, paine kasvaa, ja jälki voi olla vähemmän rakentavaa. Manka on nähnyt, kuinka 20 vuotta kilttinä pysynyt riehuu työpaikalla. Puheeksi ottamisesta voi sopia yhdessä, eikä kukaan kiellä huumoria.

Ruusuille ja risuille voi olla yhteinen perjantaipalaveri.

- Puheeksi ottaminen vaatii harjoittelua ja konsteja: "Hei, mua jäi vaivaamaan tämä, onko mulla väärä käsitys, mitä tarkoitit?"

Manka sai Ideaparkin parkkipaikalla lapun tuulilasiin pysäköityään kahteen ruutuun: "Oletpa tyhmä ja huono kuski."

- Jos sävy olisi ollut toinen, skarppaisin mielelläni seuraavalla kerralla.

Aikaa palautumiselle

Hyvä stressi pitää liikkeellä ja tekee hyvää. Jos se muuttuu ylivireydeksi, elimistön palautejärjestelmä sekoaa, emmekä osaa enää levätä ja seurauksena voi olla uupuminen.

- Työpäivän aikana pitäisi olla palautumisen hetkiä. Riittäisi, että pysähtyisi pieneksi hetkeksi ja ajattelisi jotain ihan muuta, tai olisi pieni rentoutusharjoitus, joka nollaisi kierrokset.

Työkaverikin voi kysäistä, oletko liian väsynyt ja voinko auttaa.

- Mitä paremmin tunnemme toisemme työyhteisössä, sen helpompaa. Esille ottaminen on tärkeintä, ja sitten voi miettiä esimerkiksi työn organisoimista uudelleen. Joskus myös resursseja on oikeasti liian vähän.

Huolehdi myös itsestäsi

Oma jaksaminen vaikuttaa myös muihin. Myönteistä ajattelua voi treenata, jotta näkisi mahdollisuuksia.

- Aktiivisuus auttaa, ettei jäisi uhriksi. Kun havaitsee väsymystä, hakee palautumista. Fyysiseen kuntoon ja terveydentilaan voi jokainen vaikuttaa itse. Testauspäällikkö Matti Heikkilän mukaan suomalaisen kunto riittää nykyisellään vain kuuden tunnin työpäivään.

Kenkää harkiten

Joinakin aikoina on pakko tehdä ikäviä ratkaisuja, mutta:

- Työnantajan vastuu ei lopu siihen, kun ovi sulkeutuu työntekijän perässä irtisanomisajan jälkeen. Ratkaisut täytyy tehdä arvostaen ja selittää, ettei tämä johdu teistä, vaan tilanteesta.

- Vastuullisuuden puutteesta kertoo esimerkiksi tapaus, jossa 47 vuotta samaan työnantajaan sitoutunut mies irtisanottiin kymmenen kuukautta ennen eläkkeelle jäämistä. Se tuntui hänestä hirvittävän raskaalta.

- Jos toimitaan huonosti, luottamuspääoma rikkoutuu. Kun taas tarvitaan henkilöstöä, se voikin osoittautua vaikeaksi tai syntyy vastarintaa ja kyynisyyttä, eikä osaamista anneta niin helposti käyttöön.

Mankan mielestä henkilöstöstä kannattaisi pitää kiinni, jos mahdollista ja esimerkiksi kouluttaa heitä.

- Voisi miettiä, kauanko on tehty tulosta. Jos on kuitenkin pakko vähentää henkilöstökuluja, lähdettäisiin liikkeelle kevyemmillä toimilla. Ei kuulosta hyvältä, jos suhdannevaihteluita käytetään henkilöstöpolitiikan välineenä esimerkiksi niin, että pannaan pois ikääntyviä, vaikka heillä on osaamista ja oppimisen kyky.

Kuka tämän rikkoo

Manka päättää työrauhan julistuksensa ankaraan manaukseen: "Kuka tämän työrauhan rikkoo, niin raskauttavien asianhaarain vallitessa älköön sille annettako hyviä ja osaavia työntekijöitä tulevaisuudessa, vaan työvoimapula. Kuka työntekijä omalta osaltaan tämän rikkoo, kärsiköön omissa nahoissaan."

Työhyvinvoinnin professori uskoo, että myös tämän taantuman jälkeen suunta kääntyy ylös ja saattaa syntyä myös uutta työkulttuuria.

- Ehkä kiire ja stressi on vanhaa. Voitaisiinko rakentaa luovempia ja tuottavampia työyhteisöjä? Uskon, että siinä olisi tulevaisuus.

Eväitä epävarmuuden aikaan

Yhteisöllisyys, toinen toisensa tukeminen ja hyvien asioiden hakeminen auttavat.

Kiinnitä ajatuksesi asioihin, joihin voit itse vaikuttaa. Unohda ne, joille et voi mitään.

Puhu ihmisten kanssa. Saatat huomata, ettei oma tilanne näytä enää yhtä pahalta.

Jos jäit ilman töitä, suuntaudu uuteen, älä jää vihaan tai murheeseen.

Mieti, mitä olet aina halunnut tehdä, mikä innostaa. Uskallus lisääntyy, kun olet jo poissa mukavuusalueelta.

Tee karttaa: voitko hankkia lisää osaamista esimerkiksi alalta, jolla työtä riittää. Onko sinulla osaamista, joka voisi kantaa yritykseksi?

Hae tukea ja tietoa vaihtoehdoista työhallinnosta ja muualta.

Pysy aktiivisena, verkostoidu ja pyydä suosittelijoita.

Yli viisikymppisenäkin voi työllistyä.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Tunti Päivä Viikko Kuukausi
Näytä lisää

Lue seuraavaksi X