Pietarin rata toi Lahdelle menestyksen eväät

Kotimaa
Lahden ensimmäinen asema, joka paloi muutama vuosi valmistumisestaan. Hämeen historia IV:1

Lahden kehitys sai 1800-luvun puolivälin jälkeen vauhtia Pietarin radan ja Vesijärven kanavan rakentamisesta. Näiden kahden merkittävän liikennehankkeen toteuttaminen lähes samanaikaisesti ratkaisi, että Lahden kylä ohitti Anianpellon kilpailussa Päijänteen eteläosien keskuspaikasta.

Varsinkin rautatie on ollut merkittävä menestystekijä Lahdelle. Pietarin rataa voidaan hyvin pitää Lahden kehityksen käynnistäjänä. Mikään itsestään selvyys ratayhteyden rakentaminen Riihimäeltä Lahden kautta Pietariin ei ollut.

Esillä oli monia muitakin vaihtoehtoja, kuten radan jatkaminen Hämeenlinnasta Tampereelle ja edelleen Pohjanmaalle sekä poikkirata Hämeenlinnasta Anianpeltoon.

Venäjän etu ratkaisi

Asia ratkesi lopulta Pietarin radan eduksi, koska uusi kenraalikuvernööri Adlerberg ajoi voimakkaasti kyseistä vaihtoehtoa vedoten Venäjän etuun. Rata koettiin Venäjällä strategisesti tärkeäksi. Lisäksi sen nähtiin elvyttävän Venäjän kauppaa niin kuin sitten kävikin.

Keisarin vahvistettua säätyjen päätöksen marraskuun lopulla 1867 päästiin aloittamaan ratatöiden valmistelu. Ratatyömaa oli jaettu viiteen piiriin. Ensimmäisenä työt alkoivat helmikuun 5. päivän 1868 pääsivät viidennessä piirissä, joka käsitti osuuden Hollolan Hahmajärveltä Riihimäen asemalle. Maaliskuussa oli tällä osuudella, joka oli 39 virstaa pitkä, töissä lähes 1 500 miestä. Lahti kuului viidenteen työpiiriin, joka ulottui Valkealan Tervakorvesta Hollolan Hahmajärvelle ja oli pituudeltaan 91 virstaa. Vähitellen työt pääsivät muissakin piireissä, ja lokakuun lopussa oli töissä väkeä 11 862.

Nälän ja kuoleman rata

Pietarin radasta tuli 1860-luvun lopun katovuosien suurin hätäaputyömaa. Kun huhu ratatöistä alkoi levitä, virtasi ratatyömaan alueen kuntiin ympäri maata tuhansittain nälkiintynyttä väkeä työn ja ruoan toivossa. Kun sitten kulkutaudit pääsivät leviämään aliravitun ja ahtaasti asuvan väen keskuudessa, olivat tuhon jäljet karmeita. Varsinkin pilkkukuume-epidemia aiheutti suuret väestötappiot, vaikka radanrakentajia varten perustettiin pahimpana epidemia-aikana 14 sairashuonetta.

Lahden ja Riihimäen välillä oli enimmillään toiminnassa viisi sairashuonetta, jotka sijaitsivat Hausjärven Oitissa, Kärkölän Hähkäniemessä ja Tillolassa sekä Hollolan Okeroisissa ja Järvenpäässä. Näissä sairaaloissa hoidettiin vuoden 1868 aikana yhteensä lähes 2 754 potilasta, joista kuoli 522. Sairaaloiden lähistölle perustettiin myös hautausmaita radanrakentajia varten. Tällaisia hautausmaita on Hausjärven Syvänojalla, Kärkölän Hähkäniemessä, Lahden Järvenpäässä sekä Nastolan Uudessakylässä.

Kulkutaudit niittivät satoa myös vakinaisten asukkaiden keskuudessa. Yksistään Hollolassa kuoli vuonna 1868 asukkaista yhteensä 1 010 eli joka seitsemäs. Pitäjän asukasluku laski lähes 850 hengellä. Syntynyt vajaus peittyi vasta lähes kymmenen vuoden kuluttua.

Rata halvalla ja nopeasti

Vaikeuksista huolimatta ratatyöt etenivät vauhdilla ja elokuussa 1869 juna pääsi ensimmäisen kerran tulemaan Riihimäeltä Lahteen. Samaan aikaan pääradan kanssa rakennettiin Lahdessa satamarata Vesijärvelle. Pietariin asti rata valmistui syyskuussa 1870.

Pietarin radan rakentaminen maksoi ennakoitua vähemmän. Tämä johtui siitä, että rata pengerrettiin vain yhtä raideparia varten. Lisäksi työvoima oli katotilanteessa halpaa. Yksi tekijä oli myös se, että notkelmien ylityksissä käytettiin ensi kertaa maassamme amerikkalaista paalusiltamenetelmää, joka säästi kustannuksia.

Esimerkiksi Herralan ja Lahden välillä rata kulki kahdeksaan syvän notkelman yli (yhteensä 658 metriä) paalusiltoja pitkin. Näistä suurin yksittäinen silta oli Herralan asemalta vähän matkaa Riihimäen suuntaan, siinä paalusillan pituus oli 110 metriä. Myöhemmin nämä sillat purettiin, ja notkelmat täytettiin kivillä ja maalla.

Ratakiskot hankittiin belgialaiselta yritykseltä, joka voitti tarjouskilpailun.

Kiskot olivat rautaa ja 6,4 metriä pitkiä, metri kiskoa painoi 30 kiloa. Kun kiskot osoittautuivat liian heikoiksi ja muutenkin sopimattomiksi kasvavalle liikenteelle, vaihdettiin ne myöhemmin teräskiskoihin. Muutostyö alkoi 1876 ja työ kesti kaikkiaan 20 vuotta.

Helsinkiin 5 tunnissa

Rautatie avasi Lahden seudulle markkinat aina Pietaria ja Viipuria myöten. Varsinkin elinkeinoelämälle rata merkitsi aivan uusia mahdollisuuksia.

Matka Lahdesta Viipuriin kesti radan alkuaikoina 5 tuntia 3 minuuttia sekä Pietariin yli 9 tuntia. Aluksi junalla pääsi Lahdesta kerran päivässä molempiin suuntiin.

ESS.fi
  • Heikki Mantere

Kommentointi