Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu-uutiset

Polvivammasta toipunut Petra Olli on kiitollinen, että voi urheilla täysipäiväisesti

Painija Petra Olli kokee vaikeuksien vahvistaneen häntä. LEHTIKUVA / Timo Aalto

Painija Petra Ollille viime puolitoista vuotta on ollut rankkaa aikaa. Rio de Janeiron olympiapettymys, polvivamma sekä karusti päättyneet alle 23-vuotiaiden MM-painit eivät silti lannista pohjalaista.

Ollin viimeiset nuorten arvokisat päättyivät toissa viikolla kahteen tappioon MM-molskilla. Vaikka pettymys oli suuri, jatkoi lappajärveläinen täysipainoista harjoittelua jo pari päivää kisojen jälkeen.

– Nyt ei tullut vastenmielistä oloa painia kohtaan kuten Rion jälkeen. Vaikka tappiot kirpaisivat, olivat ne polvivamman jälkeen jollain tavalla ymmärrettävämpiä kuin olympialaisissa, Olli pohtii.

Hyvää kisoissa oli Ollin mukaan se, että oikea polvi kesti huhtikuisen sivusiteen repeämisen jälkeen täysipainoisen painin.

– Suurin syy tappioihin lienee kisatuntuman puute. Nämä olivat ensimmäiset viralliset otteluni loukkaantumisen jälkeen. On myös sanottava, että jännitin ennen kisoja jopa tavallista enemmän.

– Vaikka tappiot tulivat, täytyi minun silti tehdä jotain oikeinkin. Näin voi päätellä siitä, että valmentajani Ahto Raska löysi otteluistani jopa enemmän positiivista kuin voittojen tullessa.

Kesällä itku tuli monesti

Mennyt kesä oli Ollille rankka, sillä polvivamman vuoksi jäivät väliin niin EM- kuin MM-kisatkin. Ajatukset olivat alakuloisia painijan toipuessa leikkauksesta kotonaan Lappajärvellä.

– Itku tuli monta kertaa, sillä urheilija ei halua makailla puolirampana sohvalla. Tilanne oli kuitenkin mikä oli, pyrin vain edistämään kuntoutumistani mahdollisemman hyvin.

Olli ei pitänyt kauan polvessaan siihen laitettua tukilastaa.

– Sen olisi pitänyt olla paikoillaan pari viikkoa, mutta otin sen pois jo vuorokauden kotonaolon jälkeen. Se oli välttämätöntä, sillä en olisi mahtunut vessaan jalka ojossa. Vaikka asia jo nyt hymyilyttää, oli nauru tuolloin kaukana.

Vaikeudet vahvistavat

Olli kokee vaikeuksien vahvistaneen häntä. Myös asioiden arvostus on muuttunut.

– Olen entistäkin kiitollisempi, että voin keskittyä urheiluun täysipäiväisesti, se ei ole Suomessa todellakaan mikään itsestäänselvyys. Olen myös todella iloinen ihmisistä, jotka ovat olleet aidosti tukenani, hän sanoo.

– En kuitenkaan ymmärrä sohvan pohjalta tuopin takaa kumpuavaa narinaa, missä kerrotaan, mitä pitäisi tehdä. Vaikka on luonnollista saada monenlaisia kommentteja, minulle merkitsevät eniten lähipiiristä tulevat näkemykset.

STT

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X