Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
It's Hockey Time
Esa
Rauhanlaakso
esa.rauhanlaakso@ess.fi

Näkökulma: 12 syytä miksi Pelicansin runkosarja oli menestys

Juhani Tyrväinen paransi ennätystään peräti 18 pisteellä. Entinen oli 25, nyt 43. Kuva: Mirja Hussain

Pelicansin kuudes sija runkosarjassa ei ole ihan joka päiväistä lahtelaisessa jääkiekkoilussa. Sijoituksen taustalla on nähtävissä selkeitä lukuja.

Ehkä hienoin tilastofakta runkosarjasta on, että 12 Pelicansin pelaajaa teki oman piste-ennätyksensä. Se on hämmästyttävän suuri lukema. Kahtena viime kautena Lahdessa pelanneista 13 paransi pistemääriään. Näistä ainoastaan Miro Hovinen ei tehnyt ennätystään.

- Kiva kuulla, en tiennyt lukumäärää. Sitä tässä on haettu, että omat pojat ymmärtävät yskän, mitä haemme Pelicansissa, päävalmentaja Petri Matikainen sanoo määrästä.

Pelicansin kehitys on huomattu jääkiekkopiireissä. Haastattelin muutamaa asiantuntijaa, joiden viesti oli yhteneväinen. Pelaajien kehittyminen kertoo, että valmennuksessa on tehty asioita yksilötasolla hyvin ja monipuolisesti. Yksi asiantuntijoista muistuttaa myös seuran merkityksestä pelaajien kehittämisessä. Siinä Pelicans on hänen mielestään onnistunut murroksensa keskellä myös seurana.

Samalla on muistutettava, että Pelicansissa eivät ole menneet edistyneet vain nuoret pelaajat. Juhani Tyrväinen on harpannut huiman askeleen eteenpäin, oma ennätys parani peräti 18 pisteellä. Kapteeni Antti Erkinjuntti ja Pelicansin sisäisen pörssin voittanut Vili Sopanen takoivat myös omat ennätyksensä. Pakko on mainita myös puolustaja Nico Manelius, joka ei tehnyt piste-ennätystään, mutta paransi plusmiinustilastoaan pakkaselta +8:aan.

Vaatimustaso

Pelicansin valmennus on toistanut lähes kahden vuoden ajan kovan vaatimustason mantraa. Luvuista löytyy tukea sille, että puheet eivät ole jääneet vain puheiksi. Selkeällä kasvu-uralla ovat muun muassa Hannes Björninen, Miska Siikonen, Aleksi Rekonen ja Roope Elimäki ja muualta tulleista tietenkin Iikka Kangasniemi.

Joukkueen ulkopuolelta tilannetta seuranneet nostavat esille henkisen kehityksen, joukkueen kemian ja onnistuneet roolitukset.

"Joka päiväinen vaatimustaso on yksi tärkeä juttu. Pelaaja ei välttämättä näe rajaa mihin hän pystyy ja silloin valmentajan täytyy näyttää pelaajalle, että mihin hän pystyy", yksi asiantuntijoista sanoo.

Matikaisen ja Pasi Nurmisen tapa toimia voi olla myös kuluttava. Viime kaudella joukkueen peli aaltoili todella paljon, mutta nyt meno oli tasaisempaa. Syitä voi olla monia. Yksi on varmasti siinä, että joukkue ja valmennus ovat jo aiempaa paremmin samalla sivulla. Oppimisprosessin myötä on myös luonnollista, että toisella kaudella tulokset paranevat. Usko osaamiseen on vahvistunut.

Pelicansissa on ollut myös nähtävissä, että viisikko antaa tuen yksilön pelaamiselle. Erityispiirre joukkueessa on kyky pystyä vaihtamaan pelitapaa jopa ottelun aikana.

"Siinä on isoin ero muihin liigajoukkueisiin verrattuna. Pelaajat ovat valveutuneita muuttamaan pelitapaa", sanoo paljon kaikkia liigajoukkueita seurannut asiantuntija.

Vetovoimaa

Pelaajien kehittyminen on Pelicansin kannalta hyvä asia. Vetovoima seuraan kasvaa. Kolikon toisella puolella on tietenkin poismuuton vaara, kun kärkimiehet viedään käsistä. Hyvää tulosta tehneet nuoret kyvyt ovat nyt Pelicansin kaltaisen seuran tärkeä voimavara.

Yksi asiantuntijoista muistuttaa, että Liigassa kestävän kehityksen ehto on juuri omien nuorten kehittyminen. Se on hänen mielestään ainoa kestävä tie.

Tilastojen valossa on myös hämmästyttävää, että Pelicansissa ei ole tapahtunut suuria taantumisia kauden aikana, joitain kuitenkin. Yksi iso pettymys ja menetys sattui syksylle, kun edelliskauden maalitykki Sebastian Repo vaihtoi maisemaa.

Revon kohtalo ei saa asiantuntijoita antamaan tuomiota kummallekaan osapuolelle. Ennemminkin olisi toivottu vain malttia molemmilta. Repo jatkoi Tapparaan ja on pelannut sittemmin hyvän kauden. Pelicans jatkoi elämäänsä ilman tulevaisuuden tähteään. Tapaus on esimerkki siitä kuinka pelaajan ja valmennuksen tavat, toiveet ja teot eivät aina kohtaa. Valmentajat luovivat toiminnassaan ympäristössä, jossa on hyvin erilaisia pelaajia. Pelicans-valmennus saa asiantuntijoilta kuitenkin hyvän arvosanan toisen kautensa toiminnasta.

"Linjakkaasti vedetty vuosi", sanoo yksi. Toinen summaa seuran identiteetin vahvistamisen valmennuksen tärkeimmäksi saavutukseksi: "Herrat Matikainen, Nurminen ja (Kari) Eloranta ovat siinä olleet hyvän ja oikean perässä. Nyt Lahteen voi saada pelaajia muutaman kymppitonnin halvemmalla kuin vaikka Raumalle."

Pronssisauma?

Mihin lahtelaisjoukkueella on edellytykset pudotuspeleissä? Yllättävän moni heittää ennustuksen, että Lahdessa vietetään pronssista kevättä.

Miksi ei kirkkaampaa? Vastaus löytyy Tampereelta. Tappara olisi todennäköinen välierävastustaja ja sitä pidetään muille liian korkeana kynnyksenä.

Pelicans nähdään siis vahvana mitaliehdokkaana. Joukkueen vahvistaminen kauden aikana kielii myös palavasta halusta menestyä. Pelaajien kehitys ja joukkueen monipuoliset taktiset variaatiot koetaan myös vahvuudeksi.

Juuri pelitavalliset variaatiot nostavat Pelicansin pelottavaksi vastustajaksi pudotuspeleissä. Puolivälieräsarjassa KalPa on viime keväältä tuttu vastustaja. Silloin Pelicans tylsytti savolaiset ulos puolivälieristä.

KalPa on varmasti ottanut oppia viime keväästä, mutta yksi asiantuntijoista ei ole vakuuttunut sen riittävän.

"Molemmat ovat hyvin valmennettuja joukkueita, mutta Pelicansin pelaajamateriaali on ripauksen parempi. Se ratkaisee", kiteyttää yksi haastatelluista viikon päästä alkavan puolivälieräsarjan.

Kuva: Anssi Hietamaa
Esa Rauhanlaakso
esa.rauhanlaakso@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X