Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Ahkera on etsinyt keinot, joilla kaksi kansan perinteistä mutta ei niin trendikästä lajia ovat eläneet Lahdessa jo 110 vuotta

Lahden Ahkera otti jokin aika sitten seurakehittäjän neuvoista vaarin vain osittain. Ydintoiminnan ympäriltä piti karsia rönsyjä, mutta puheenjohtaja Ilkka Väänäsen mukaan juuri rönsyt tekevät Ahkeran sen yleisseuran, mikä 110-vuotias seura on. Vahva tulevaisuus vaatii kuitenkin taas uusia rönsyjä.

Youth Athletic Games oli Ahkeran viime kesän jättitapahtuma lähes 2000 osallistujalla ja yli 4000 lajisuorituksella. Kuva: Mirja Hussain

On ollut hyvä vuosi, tuloksellisesti Ahkeran historian paras vuosi, 110-vuotiaan Lahden Ahkeran puheenjohtaja Ilkka Väänänen yllättää.

Yllättää, koska seurahistoriassa on sentään Jonni Myyrän olympiavoitto keihäänheitossa 1924. Samaan ei ole kukaan muu ahkeralainen toistaiseksi yltänyt.

- Paras vuosi menestyksen laajuudessa. Olympiakultamitaleita ei tullut, mutta tämä vuosi ei ollut olympiavuosi, Väänänen tarkentaa ja naurahtaa.

Lahtelaisen yleisseuran tavoite on olla vuonna 2020 Suomen johtava yleisurheilu- ja painiseura sekä vetovoimaisin kaikenikäisten yksilölajiliikuttaja Lahden seudulla. Suunta on oikea, ja sen eteen tehdään töitä. Esimerkiksi yleisurheilun seuraliigassa, eli entisessä seuraluokittelussa, Ahkera oli ennen pistelaskun päättymistä kolmen pisteen päässä edellä olleesta seurasta ja otti loppukirin.

- Aktivoimme muun muassa meidän kiekonheittäjiä kisoihin, että saimme pisteitä. Toimimme tietoisesti tavoitteiden täyttymiseksi, Väänänen kuvailee.

Ilkka Väänänen Kuva: Juha Tanhua

Painissa Ahkeralla ei ole osoittaa yleisurheilun seuraliigan viitossijan tai Kalevan maljan kolmossijan kaltaista tilastomenestystä. Menestys on harvojen harteilla, siksi painija Arvi Savolaisen junioreiden EM-kulta ja MM-pronssi tältä vuodelta ovat tärkeät mitalit.

Arvokisamenestys on ylipäänsä harvinaista herkkua. Yleisurheilussa kansainvälisestä huippumenetyksestä on vierähtänyt vuosia.

- Toukosen Ismo ja Härkösen Jorma ovat viimeisimmät EM-mitalistit, 1970-80-lukujen vaihteesta. Kärnän Jarmo voitti EM-pronssin hallista (1992), kertoo kolmannen vuotensa puheenjohtajana juuri aloittanut Väänänen.

Rönsyt tekevät yleisseuran

Kilpaurheilu on vain keihäänkärki Ahkeran toiminnassa. Kolmessa vuodessa jäsenmäärä on noussut ”noin tuhannesta”, eli alle tuhannesta, 1 140:een. Siinä on mukana painijoita ja yleisurheilijoita, toimitsijoita ja kuntoilijoita. Ahkera tarjoaa kaupunkilaisille ryhmäliikuntapalveluja, ja Ahkerasalilla pyörivät ryhmät bailatinosta äijäjumppaan.

- Seuran tarjoamassa toiminnassa liikkuu vuosittain noin viisituhatta ihmistä, Väänänen kertoo. Luvussa ovat myös Ahkeran tapahtumien osallistujat.

Tavoite olla seudun vetovoimaisin yksilölajiliikuttaja on hieman epämääräisemmin mitattavissa kuin johtava yleisurheilu- tai painiseura. Liikuttajan ja tapahtumajärjestäjän rooli on kuitenkin juuri se mikä tekee Ahkerasta yleisseuran. Kanadalainen liikuntajärjestöjen kehittäjä kehotti aikanaan Ahkeraa keskittymään ydintoimintaan.

- On hyvä olla rönsyjä, koska olemme yleisseura. Ne joko nousevat tai kuivuvat, sanoo Väänänen, joka puhuu mieluummin liikunta- kuin urheiluseurasta.

Sittemmin Uusi Lahti -juoksun ja Kunnon Naisen ”rönsyt” ovat kuitenkin yhdistyneet Half Marathon Weekend -tapahtumaksi.

Sinne missä väki on

Yleisurheilu ja paini ovat perinteisiä suomalaisia lajeja, mutta eivät trendikkäimmästä päästä. Välillä suosio on notkahtanutkin.

- Urheilija ei ole näissä lajeissa kauppatavaraa, ei urheilijoita myydä ja osteta. Vetovoima on lajissa ja yhteisössä, Väänänen sanoo.

Yksilölajien vetovoimaa on kohennettu Ahkerassa harjoitusryhmillä ja uusimpana ryhmien valmentajatiimeillä.

- Aina on kaksi valmentajaa. Se on samalla laadunvarmistusta ja tuo monipuolisuutta. Resurssiviisasta se ei välttämättä ole.

Yleisurheilun suosio on kasvanut. Vetovoimasta kertoo se, että alle 13-vuotiaiden lisenssimäärä on noussut vuoden 2013 320:stä 530:een.

Vetovoimaisuuden kasvattamiseksi Ahkera on tuonut seiväshyppyä satamaan ja miettii myös muuta jalkautumista kaupunkilaisten keskuuteen.

- Eihän stadion ole Lahdessa kaukana, mutta tämän päivän trendi on mennä ihmisten lähelle. Olemme keskustelleet, voisiko myös painissa olla jokin näytöstyyppinen juttu.

Hiihtostadionin remontin vuoksi Ahkera ei järjestä suuria kisoja ensi kesänä. Remontin jälkeen odotetaan isoja kisoja Lahteen.

- Haimme Suomi-Ruotsi-maaottelua. Tampere sai ne. Liitto antoi palautteen, että Lahti on luotettava suurtapahtumien järjestäjä. Kun kenttäremontti tehdään ja yleisurheilun suorituspaikat remontoidaan, Lahti täyttää kansainvälisten arvokisojen vaatimukset.

Lisää yhteistyötä tulevaisuudessa

Seuran tulevat muutokset lähtevät jäsenten aloitteista, Väänänen korostaa. Hän itse näkisi mielellään enemmän yhteistyötä, esimerkiksi aikuisten yleisurheilussa.

- Suomen Urheiluliitto oli tehnyt ehdotuksen, että Suomen Aikuisurheiluliitto ja Urheiluliitto yhdistyisivät. Aikuisurheiluliiton vuosikokouksessa jäsenseurat eivät kannattaneet sitä. Näkisin, että Lahdessa yleisurheilupuolella voitaisiin tehdä enemmän yhteistyötä.

Ahkera paitsi kasvaa myös laajenee Lahden sisällä. Kuntaliitoksen jälkeen Ahkera on tarjonnut Nastolassa lasten urheilukoulutoimintaa.

Ahkeran 110-vuotisjuhlavastaanotto perjantaina Lahden urheilukeskuksessa klo 14.30-17.

110 vuotta

Lahden Ahkera

Lahden Ahkeran perustava kokous pidettiin 2.12. 1907.

Ahkeran säännöt hyväksyttiin 9.12. 1907.

Lajeja olleet ainakin mäkihyppy, hiihto, luistelu, jalkapallo, pesäpallo, koripallo, voimistelu, uinti, suunnistus, painonnosto, paini, nyrkkeily ja pyöräily. Nykyiset lajit yleisurheilu ja paini.

Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X