Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

"Hänen hiihtotapansa oli joustava ja kaunis" - Katso millaista urheilu-uutisointi on ollut sadan vuoden aikana

Suomen itsenäistyttyä urheilu-uutisia oli vielä vähän lehdessä. Pian urheilusta tuli iso osa lehden sisältöä. Vuonna 1927 ihmeteltiin Lahdessa amerikkalaista filmaajaa. Parikymmentä vuotta myöhemmin pitäjät kamppailivat paremmuudesta yleisurheilukentällä.

1917 Kuva: ESS

Etelä-Suomen Sanomien urheilutoimitus keräsi Suomen itsenäisyyden ajan jokaiselta vuosikymmeneltä satunnaiset juttunäytteet urheilu-uutisista.

Itsenäistymisen jälkeen loppuvuoden lehdissä oli vain muutama urheiluaiheinen artikkeli.

15.12. 1917 Urheilukenttäkysymys ratkaistu.

Kenttä rakennetaan Salpausselän itäpäähän.

Kaupunginvaltuuston viime torstain kokouksessa hyväksyttiin Lahden urheilukentän paikaksi maist. L. Pihkalan ja arkkitehti Strömbergin ehdoittama alue Salpausselän harjun itäpäässä. Radan avaamis- ja tasoitustöihin myönsi valtuusto 10 000 markkaa ja määräsi työt heti aloitettaviksi hätäaputöinä.

Kymmenen päivää myöhemmin, joulupäivän lehdessä oli tilastokatsaus

25.12. 1917 Lahden piirin vapaaurheilu- ja pyöräilyennätykset

Vapaaurheilu.

100 m juoksu 11,7 s. T. Tuominen ”Jymy” 1913.

Pituushyppy 620 cm. T. Tuominen ”Jymy” 1912.

100 m juoksu (naiset) 14,6 sek. Emilia Gustafsson ”Taimi” 1917

Pyöräily.



1927 Kuva: ESS

Salpausselän kisat kiinnostivat jo kansainvälisestikin. Naisten hiihdossa suosikki piti pintansa.

22.2. 1927 400 filmiä kilpailuista ympäri maailman.

Naisten 5 km hiihto.

Klo 12 suoritettiin naisten kilpailu 2,5 km murtomaaradalla, jonka alku- ja loppukohta oli ravintolahuoneiston luona.

Tunnettu Miina Huttunen oli mukana ja hänen ennustettiin voittavan helposti. Mukana oli myöskin ensikertalaisia. Mutta yllätyksenä kaikille oli Lempi Asikainen, joka puolimatkassa oli johdossa. Hänen hiihtotapansa oli joustava ja kaunis, joskaan ei niin voimakkaalta vaikuttava kuin Miina Huttusen. Tämä kiri loppukierroksella ja päätyi ensimmäiseksi.

Kaikkina kolmena kilpailupäivänä kierteli Salpausselän harjuilla uutterasti ameikkalaisen Bathé-Newsin filmaaja hra J. Doreb ottaen kuvia sekä aikamiehistä että pojista ja naisista kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

- Otamme 400 kopiota filmistä ja lähetämme niitä Japaniin, Kiinaan, Australiaan ja kaikkiin Euroopan suurimpiin valtioihin.

Jalkapallon paikallispeliä ennakoitiin monelta kantilta. Vihje osui lopulta oikeaan.

1937 Kuva: ESS

5.6. 1937 Tasapelikö huomisessa LUP-LPM-ottelussa?

Lahden Urheilijain Palloilijain ja Lahden Pallomiesten huomisen kamppailun paremmuudesta jalkapalloilussa luulisi erikoisesti kiinnostavan paikkakuntalaisia. Onhan se suoranainen katselmus siitä, ”mitä Lahti tuottaa” tällä alalla.

Tähän saakka tänä kesänä suorittamiensa kamppailujen tuloksena voidaan kumpaakiin seuraa pitää tasaveroisina.

Lue myös: Näin selostettiin jalkapallo-ottelu vuonna 1937: Tasapeli 1-1 LUP:n ja LPM:n välisessä sarjaottelussa
 

Voi tulla tasapeli, voi ehkä toisen huomattava voitto, mutta kummanko? Siihen antaa vastauksen itse ottelu.

Vastaus kysymykseen löytyi seuraavasta julkaistusta lehdestä.

8.6. 1937 Tasapeli 1-1 LUP:n ja LPM:n ottelussa

Ottelua suosi mitä kaunein poutasää ja yleisöäkin oli kaiketi ennätysmäärä, noin 100 katsojaa.

Peli päättyi tasaan 1-1, joten kysymys jommankumman paremmuudesta jäi vielä avoimeksi.

Sotien jälkeen urheilutapahtumissa riitti hyvin yleisöä. Raveissa oli jopa tuhansia katsojia.

1947 Kuva: ESS

26.8. 1947 Neljän pitäjän ottelu Asikkalan voittoon

Viime sunnuntaina suoritettiin Nastolan Uudessakylässä Asikkalan, Orimattilan, Hollolan ja Nastolan pitäjien välinen kolmas pitäjäottelu yleisurheilussa. Kauniista säästä ja monista nimekkäistä tekijämiehistä huolimatta oli katselijoita kerääntynyt kentän laitamille odotettua vähemmän, vain 400-500 henkilöä. Tämä ei kuitenkaan voinut häiritä aitoa pitäjätunnelmaa.

Parhaasta tuloksesta vastasi tällä kertaa Orimattilan T. Koskimaa, joka sinkautti keihästään lähes 61 metriä.

Eri ja Ilo uusivat voittonsa

Lahden Hevosystäväinseuran järjestämät suuret totaalisaattoriravit jatkuivat sunnuntaina. Yleisömenestys oli sunnuntaina verraten hyvä, sillä parhaaseen aikaan oli raviradalla arviolta n. 4.000 katsojaa.

Lahden urheilutalon ensimmäinen osa otettiin juhallisesti käyttöön.

1957 Kuva: ESS

11.5. 1957 Lahden upea Urheilutalo vihittiin

Kokonaiskustannukset n. 70 milj. mk. Lahden Urheilutalon vihkiäisjuhlaa vietettiin eilen illalla kauniisti koristetussa ja avarassa urheiluhallissa. Tilaisuuteen oli saapunut varsin runsaasti kutsuvieraita ja yleisöä, jotka täyttivät laajan katsomon lähes viimeistä sijaansa myöten.

Pääosan talosta muodostaa urheiluhalli, jonka lattiapinta-ala nousee yli 700 neliömetriin. Talon siipitilat ovat kahdessa kerroksessa.

Lahden Naisvoimistelijoiden liikuntaryhmä esitti liikuntataiteilija Mirjam Viippolan johdolla viehättävän harmonisen ohjelman.

Varsinainen ohjelma päättyi verkkopallonäytökseen, jossa pari Rafael ja Onni Viljamaa voitti nelinpelissä parin Pentti Vuorelma-Juha Broman.

Seuranneen vapaan sanan aikana luettiin mm. opetusministeri Johannes Virolaisen tilaisuuteen lähettämät terveiset.

Moni palloilulaji on hävinnyt kuvioista Lahdessa. 1960-luvulla pelattiin vielä käsipalloa.

1967 Kuva: ESS

23.10. 1967 Sauli Lahden viivatykki tarkkana

Lahden Mailaveikot ja turkulainen IF-2 pelasivat eilen Lahden urheilutalon vanhassa hallissa varsin sekavan käsipalloilun Suomen sarjan ottelun, jossa kotijoukkue peri ansaitusti 28-19 voiton. Jo puoliajalla johtivat lahtelaiset selvästi 13-6, mutta ryhtyivät toisella jaksolla hermoilemaan, ja olivat menettää jo peliotteensa tykkänään.

Lahdessa nähtiin nyt ensimmäistä kertaa käsipallo-ottelussa uuden systeemin mukaisesti kaksi tuomaria. Uusi käytäntö on selvä edistysaskel käsipalloilussa.

Mailaveikkojen puolustuspeli oli eilen pitävää.

Sauli Lahti oli peloittavan kovakätinen heittäjä. Hän osasi myös kiilata oikea-aikaisesti ampumahollille. Kymmenen maalia kertonevat tästä tarpeeksi. Edelleen voidaan mainita hyvin syötellyt Heikki Laine sekä muutaman komean hyppyheiton esittänyt Juhani Pekkola.

Kalevan kisoissa juostiin huima 400 metriä. Vuonna 2017 saman matkan mestaruusaika oli 48,20.

1977 Kuva: ESS

1.8. 1977 Hannu Mäkelä ratakierroksen mestari

”Hannu Mäkelän harjoitus on siinä vaiheessa, että tiesin hänen puristavan alle 47 sekunnin”, kertoi 400 metrin juoksun voittaneen heinolalaisen Hannu Mäkelän valmentaja Reijo Lamminpää.

”Kun kuulin, että Kukkoaho ja Karttunen eivät lähde 400 metrille, uskoin voittavani, sillä Euroopan cupin välierän viestissä Ateenassa kaksi viikkoa sitten sain yksityisajan 46,8”, selvitteli iloinen Suomen mestari Hannu Mäkelä, 28.

400 metrin kilpailu oli Kalevan kisojen historian kovatasoisin, sillä peräti kuusi miestä likisti alle 48 sekunnin, vaikka kaksi maan parasta ratakierroksen kiertäjää (Kukkoaho ja Karttunen) olikin poissa.

Hannu Mäkelän voittoaika 46,84, on miehen oma ennätys ja kaikkien aikojen kuudenneksi paras tulos Suomessa.

”Kovilla siinä olisivat kyllä Kukkis ja Oskukin nyt olleet ja ehkä aikakin olisi siinä seurassa tullut parempi.”

Jääkiekossa nuorten MM-kultaa voittaneessa joukkueessa oli myös Kiekkoreippaan pelaaja.

1987 Kuva: ESS

11.1.1987 Maailmanmestari jaksaa rutistaa

Kiekkoreippaan puolustaja Jari Parviainen oli tauolla kovemmassa rääkissä kuin joukkuetoverinsa. Parviainen oli ainoana lahtelaisena mukana nuorten maajoukkueessa, joka otti Suomelle kaikkien aikojen ensimmäisen maailmanmestaruuden Tshekkoslovakiassa pidetyissä MM-kisoissa.

Parviainen ei ehtinyt paljon levätä, sillä I divisioona pyörähti käyntiin heti, kun MM-joukkue palasi kotimaahan. ”Ei väsytä tippaakaan. Päin vastoin, MM-kisat ja mestaruus toivat vain uutta puhtia luistimiin.”

Parviainen ei tosin kuulunut maajoukkueen luottomiesten joukkoon, mutta oli kuitenkin mukana pelaamassa mestaruutta Suomeen. ”Pelasin Ruotsia, Sveitsiä ja Puolaa vastaan. Tilastomerkinnät jäivät pariin jäähyyn.”

Ratkaisevan ottelun Tshekkoslovakiaa vastaan lahtelainen seurasi siviilit päällä. ”Tippaakaan ei harmittanut, vaikka en jäälle päässyt.”

Lahdessa on ollut monia arvokisoja. Kiistelty World Games oli yksi kansainvälisimmistä.

1997 Kuva: ESS

10.8. 1997 Banana George, 82, - Still going strong

Keltainen hahmo kiitää Joutjärvellä veneen perässä valtavan vesisuihkun keskellä molemmat jalat ilmassa, kapula hampaissa ja paljain jaloin. Paljasjalkavesihiihdossa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Lajia harrastaa Suomessakin muutama uskallikko, mutta aina keltaiseen pukeutuva Banana George on luku sinänsä. Banana George on 82-vuotias teräsvaari Floridasta, vesihiihdon elävä legenda, joka kiertää ympäri maailmaa markkinoimassa paljasjalkavesihiihtoa ja siinä ohessa banaaneja.

”Suomi 56:s maa, jossa olen ollut hiihtämässä. Vähän aikaa sitten vierailin Etelänavalla, ja olen maailman ainoa ihminen, joka on hiihtänyt paljain jaloin kaikilla seitsemällä mantereella”, Blair virnistää aitoon jenkkityyliin.

Banaaneja Blair on popsinut koko ikänsä ja terveitä elmäntapoja kannattava jenkki otti tavakseen jakaa keltaisia hedelmiä kilpailumatkoilla kaikille halukkaille.

Pajulahti on ollut kamppailulajien keskus. Se ja Lahti vetivät puoleensa judon huippuja.

2017 Kuva: ESS

14.10. 2007 Lahdesta naisten judon pääkaupunki

Torstaina Brasilian Rio de Janeirossa alkaneissa judon MM-kisoissa olympiapaikkaa tavoitteleva Jaana Sundberg on harvinaisen kovatahtoinen urheilija. Riihimäkeläislähtöinen Sundberg, 24, muutti elokuussa Tampereelta Lahteen saatuaan liiketalouden ammattikorkeakouluopintonsa päätökseen. Syynä muuttoon oli judo.

- Täällä pääsen harjoittelemaan omankokoisteni vastustajien kanssa, Sundberg selittää.

Liipolan koululla kokoontuukin harjoituksiin melkoinen kaarti Suomen naisjudon huippuja. Mukana ovat muun muassa Hollolan Holjutain Johanna Ylinen, Lahden Judoseuran Sanna Laitinen, lahtelaiset Virtasen siskokset sekä Pajulahdessa opiskelevat Lappeenrannan Kamizan Anni Ikälä ja Raision Ryhdin Kaisa Kota-Aho.

Ensi kevät on Sundbergin uralla tärkeä vedenjakaja, koska silloin selviävät viimeisetkin Pekingin olympialaisiin lähtevät judokat.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X