Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Urheilu

Olympiakomitean työryhmä tarttui naisurheilijoiden terveysongelmaan: "Tämä on valmennuksen ja terveydenhuollon yhteinen haaste"

Energiavajeesta johtuvat vammakierteet ovat valitettavan yleisiä erityisesti naisurheilijoilla.

Syömishäiriöitä esiintyy lajissa kuin lajissa. Kuva: Hanna Lukkari

Suomen Olympiakomitean vastuulääkäri Maarit Valtonen kertoo, että huipputasolla syömishäiriöoireilussa kyse on yleensä taistelusta energiatasapainon kanssa.

Energiavajetta ja siitä seuraavia ongelmia esiintyy erityisesti lajeissa, joissa painolla on selvä merkitys suorituskykyyn, eli muun muassa kestävyyslajeissa, esteettisissä lajeissa ja hyppylajeissa.

- Urheilijat tietävät sen ja pyrkivät optimoimaan painonsa suorituskyvyn kannalta. Tässä piilee se riski, että elimistö jää kulutukseen nähden energiavajeeseen, silloin palautuminen hidastuu ja harjoitusvastetta ei saada optimaalisesti, Valtonen kuvailee.

- Kyse ei ole anorektisesta tilanteesta, vaan syömiskäyttäytyminen voi olla hyvinkin tervettä. Tavoitteellisuus urheilussa ja suuri energiankulutus haastavat urheilijan ravitsemuksen.

Naisurheilijoiden kohdalla puhutaan naisurheilijan kolmiosta tai oireyhtymästä. Liian vähäisen suhteellisen energiansaannin vuoksi hormonaalinen tasapaino kärsii ja kuukautiset jäävät pois.

Kun naishormonien taso ei riitä normaaliin kuukautiskiertoon, se vaikuttaa luuston terveyteen ja nostaa esimerkiksi rasitusmurtumariskiä. Seurauksena voi olla vammakierre ja lopulta jopa urheilu-uran varhainen päättyminen.

Miesurheilijoilla energiavaje ilmenee ylikuormitustiloina ja infektioherkkyytenä. Vammakierteitäkin syntyy, kun kudospalautuminen hidastuu.

- Naisilla energiavaje ilmenee näkyvämmin kuukautiskierron häiriintymisen takia. Naisen elimistö ja luusto ovat monesta syystä herkempiä reagoimaan kuormitukseen. Energiatasapaino on kuitenkin myös miesten haaste, Valtonen muistuttaa.

"Hormonaalista kypsymistä tapahtuu kolmekymppiseksi asti"

Olympiakomitea pyrkii puuttumaan ongelmaan tänä vuonna alkaneella projektilla.

Moniammatillinen työryhmä tekee urheilussa toimiville lääkäreille ja valmentajille suosituksen siihen, kuinka energiatasapainon haasteisiin puututaan. Erityisessä riskissä ovat 14-20-vuotiaat naisurheilijat.

Esimerkiksi kestävyysjuoksussa Valtonen suosittelee juniorisarjoissa lyhyempiä kilpailumatkoja, monipuolista harjoittelua ja huomiota riittävään energiansaantiin. Energiatasapainon ja sukupuolihormonien merkityksen on jokaisen nuorenkin urheilijan ymmärrettävä.

Pienestä painosta ei ole mitään hyötyä urheilussa, jos rakentavien anabolisten hormonien eritystä ei tapahdu ja vammat seuraavat toisiaan.

- Niillä urheilijoilla, joilla kuukautiskierto on murrosiän jälkeen vakiintunut säännölliseksi, yleisten sarjojen iässä kroppa vaikuttaa kestävän suurempia harjoitusmääriä ja jopa pienempää painoa paremmin verrattuna tilanteeseen, jossa kuukautiskierron ongelmat ovat alkaneet jo murrosiässä ja hormonaalista kypsymistä ei ole päässyt koskaan tapahtumaan. Tämä herkkä kasvun ja kypsymisen vaihe onkin turvattava.

- Hormonaalista kypsymistä tapahtuu toki kolmekymppiseksi asti, eikä urheilu-uraa voi odotella siihen asti. Silloin kun tähdätään huipulle, tietynlaista tasapainoilua näiden asioiden kanssa joutuu tekemään. Näen kuitenkin, että emme voi luovuttaa. Kyllä ratkaisuja täytyy pyrkiä löytämään, jota kasvatamme terveempiä nuoria urheilijoita ja huippu-urheilijan ura mahdollistuu useammalle lahjakkuudelle. Tämä on valmennuksen ja terveydenhuollon yhteinen haaste.

Energiatasapainosta kärsivien urheilijoiden määrää Suomessa ei ole tutkittu, ja Valtonen myöntää, että tilastot kiinnostaisivat häntä itseäänkin. Käytännön työssä tilanne tulee kuitenkin Valtosen mukaan valitettavan usein vastaan.

Huippu-urheilijoilla on myös varsinaisia syömishäiriöitä, ja niitä esiintyy lajissa kuin lajissa.

- Syömishäiriötä ei voi kategorisoida tiettyyn lajiin. Urheilijat eivät ole millään lailla suojassa syömishäiriöiltä. Kuten nuorilla muutenkin, myös urheilussa vakavia syömiskäyttäytymisen ongelmia tulee vastaan.

Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X