Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Urheilu

Urheiluseurojen talkooväki tekee korvaamatonta työtä ilman korvausta - mutta tekevätkö uudet sukupolvet?

Talkooinnon hiipuminen koskee ja huolettaa kaikkia lajiyhteisöjä. Lahtelaisseurat pohtivat uusia yhteistyömuotoja tiistaina pidettävässä seurafoorumissa.

Urheiluseurojen talkootyötä eri muodoissaan: makkaranpaistoa, kioskimyyntiä, lumitöitä ja suorituspaikkojen kunnostusta. Kuva: Juha Tanhua, Mirja Hussain, Janne Laakkonen ja Katja Luoma

Ei ole suuri yllätys, että talkootyö on yksi suurimmista puheenaiheista, kun lahtelaiset urheiluseurat kokoontuvat pitämään aivoriihtä tiistaina järjestettävässä seurafoorumissa.

Huoli talkooväen vähenemisestä on seurojen yhteinen, ja joillakin se on kasvanut isoksi.

- Meillä tilanne on akuutti. Nykyinen tekijäsukupolvi rupeaa ikääntymään. He eivät jaksa panostaa niin paljon kuin ennen, eikä uusia tekijöitä ole helppoa saada sitoutumaan. Ollaan epävarmalla pohjalla, jos vetäjät tulevat vain silloin kun tuntuu siltä, toteaa Lahden Kalevan puheenjohtaja Jarmo Heino.

- Luulisi, että seuran koon kasvaessa talkooväen määräkin kasvaa, mutta ei se menekään niin päin, sanoo FC Kuusysin toiminnanjohtaja Pasi Reinisalo.

Viime talven MM-hiihdoissa nähtiin poikkeuksellinen talkooryntäys, kun ulkomaalaisiakin hinkui vapaaehtoistehtäviin yli tarpeen. Normaalivuosina Salpausselän kisat kuitenkin joutuu tappelemaan talkooväen ikääntymistä ja vähenemistä vastaan.

- Seuratason kilpailut on pystytty pyörittämään ihan hyvin, kun vanhempia ja muuta porukkaa on riittävästi. Haasteet kasvavat aina kun on kyse isommista kisoista. Kyllä me tarvitsemme uutta verta vapaaehtoisten kentälle, sanoo Lahden Hiihtoseuran (LHS) toiminnanjohtaja Erkki Raita.

Lahden Hiihtoseuran toiminnanjohtajan Erkki Raidan mukaan seuratason kilpailut saadaan hyvin vietyä läpi, mutta isommissa tapahtumissa on pulaa talkooväestä.
 

Varainhankinnalla valtava merkitys

Hälyttävimmissä tapauksissa kyse on toiminnan jatkumisen turvaamisesta. Lahden Kalevan Jarmo Heino myöntää, että lajeja on pudotettava pois, jos ei laadukasta toiminnan järjestämistä pystytä takaamaan.

Joskus kyse on ”vain” rahasta.

- Jotkut vanhemmat huutelevat vanhempainillassa, että he kyllä voivat maksaa. Mutta kun kyse ei ole pelkästään heidän lapsistaan. Tarvitaan talkoita ja kaikkien apuja, että muidenkin maksuja saataisiin pienennettyä. Kun järjestetään talkoovoimin turnaus, siitä saadaan tärkeitä tuottoja joukkueille, Kuusysin Reinisalo havainnollistaa.

Taitoluistelussa harrastusmaksut ovat tunnetusti korkeita, koska jääaika on kallista ja sitä tarvitaan paljon.

Luulisi, että seuran koon kasvaessa talkooväen määräkin kasvaa, mutta ei se menekään niin päin. FC Kuusysin toiminnanjohtaja Pasi Reinisalo

- Oikeastaan ainoa keino saada niitä alemmaksi on talkootyön tekeminen ja varainhankintaan osallistuminen, sanoo seurajohtaja Miia Simpanen Lahden Taitoluistelijoista.

Kiekkoreippaan juniorit tekevät talkootöinä esimerkiksi muuttohommia, lumenluontia, auttavat uudenvuoden rakettimyynnissä ja Pelicansin kotiotteluiden kioskitoiminnassa.

- Pystymme keräämään lähes 30 prosenttia tuloistamme varainhankinnalla. Se on tosi iso summa. Lisäksi vastikkeeton talkootyö tekee vähintään toiset 30 prosenttia, vaikkei se näy rahallisesti missään, toiminnanjohtaja Ari Suomalainen kertoo.

Yhteinen vapaaehtoispooli?

Lajirajat ylittävää talkooyhteistyötä voisi olla enemmän. Voisi perustaa vapaaehtoisten poolin, johon halukkaat talkoolaiset rekisteröitäisiin, ja heitä voisi kysellä tarpeen tullen erilaisiin tapahtumiin.

Ehdotus saa kannatusta kaikilta viideltä haastatellulta seurajohtajalta.

- Paljon potentiaalia olisi, jos voisimme yhdistää voimavarojamme, Miia Simpanen sanoo.

- Uskon tuohon täysin, mutta ennakkoasenteiden täytyy muuttua, että hyväksytään eri seurojen toimintaperiaatteita, toimitaan joustavasti ja puhalletaan yhteen hiileen. Nähdään kokonaiskuva, että kaikki voittavat. Ei niin, että ”kuinka meille käy, jos tulee ulkopuolisia”, Kalevan Heino sanoo.

Jonkin verran voimia on jo yhdistettykin. Esimerkiksi LHS:n hiihtäjät ovat käyneet Lahden Ahkeran aitomistreeneissä kesäaikaan. Kiekkoreippaalla on ollut yhteistoimintaa paitsi muiden jääurheiluseurojen, myös salibandyn, jalkapallon ja yleisurheilun seurojen kanssa.

- On ollut esimerkiksi toisten seurojen vetämää oheis- ja fysiikkaharjoittelua sekä yhdessä vedettyjä leiritoimintoja. Yhteistyötä on jo, mutta sitä voisi kehittää edelleen, Ari Suomalainen sanoo.

Urheiluseuraan vapaaehtoiseksi lähteminen ei edellytä lajiosaamista.

- Ei tarvita. Tarvitaan hyvää henkeä, Kuusysin Reinisalo kiteyttää.

Mikael Hoikkala
mikael.hoikkala@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (1)
Petelius

Valitettavasti hyvin toimivat järjestelmät pilataan sillä, että harrastukset ovat yhä kalliimpia ja kalliimpia tekivät vanhemmat sitten kuinka paljon hyvänsä talkoilla. Tähän kun lisätään että työpaikoilla on tapahtunut ihan samaa, eli iso osa työstä tehdään talkoilla, etenkin ruohonjuuri porrasta kuormitetaan jatkuvasti enemmän ja enemmän mutta rahallisesti tästä hyötyvätkin ihan toiset tahot, kuin itse tekijät. Kuka tällaista jaksaa loputtomasti, kehityssuunta on sellainen että tulevaisuudessa on harrastamiseen varaa ja aikaa vain varakkailla. Ruokakaupat heittävät tänä päivänä todella paljon pilaantuvaa ruokaa (urheilutermein eri lajia) roskiin, ahneuden seurauksena ei osata toimia ketjun kummassakaan päässä oikein. Lyhyesti, rahalla on lapsen harrastuksessa liian suuri painoarvo!!

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X