Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Urheilu

Huippu-urheilun tukieurot urheilijoille ja lajeille, joiden menestykseen uskotaan

Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on "ruopannut" suomalaista huippu-urheilua ja tutkinut eri lajien ja urheilijoiden menestysedellytyksiä. Valmennuksen tehostamistuesta pääsevät osallisiksi entistä harvemmat, mutta seulan läpäisseiden tuki kasvaa.

Mika Lehtimäen mukaan yksikään urheilija ei tule kärsimään siitä, jos hänen lajiliittonsa ei täytä tehostamiestuen kriteerejä. Kuva: Mikko Stig

Suomen olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö, HUY, julkistaa marraskuun viimeisenä päivänä kesälajeille myönnettävät valmennuksen tehostamistukirahat. Päätöstä odotellaan tavallista suuremmalla mielenkiinnolla, sillä jo pitkään on tiedetty, että tukieuroja saavien lajiliittojen joukko pienenee.

- Kysymys on siitä, että tehostamistukea ohjataan harvemmille, jotta kärkilajeja ja -urheilijoita voitaisiin tukea laadukkaammin, tiivistää yksikön huippuvaiheen johtaja Mika Lehtimäki.

Yhtenä sysäyksenä priorisointiin oli Rion olympialaisten jälkeen tehty analyysi, joka osoitti, että olympiajoukkueen 54 urheilijasta ani harvan valmennusprosessi oli sillä tasolla, että se olisi kestänyt vertailun hänen oman lajinsa kansainvälisiin huippuihin. Priorisoinnista on saatu myös hyviä kokemuksia muualta.

Kolme eri tukiohjelmaa

Tehostamistuet on jaettu kolmeen ohjelmaan, joista yksi on kärkilajeille, toinen yksilöille ja kolmas investointilajeille.

- Jos lajiliitto ei täytä meiltä saatavaan tukeen oikeuttavia kriteerejä, mutta lajissa on urheilija, jolla on mahdollisuuksia mitali- tai pistesijamenestykseen MM- tai olympiatasolla, niin silloin tuetaan yksilöohjelman kautta suoraan tätä urheilijaa.

- Yksikään urheilija ei jää lajinsa takia tuetta, painottaa Lehtimäki.

Investointilajeissa kyse on nuoremmista urheilijoista, joiden menestysennuste ei ole ihan ”huomisessa”.

Lehtimäen mukaan esimerkki voisi olla vaikkapa kamppailulaji, jossa viisi urheilijaa ja päävalmentaja leireilevät lajin keskuksessa Aasiassa 200 vuorokautta vuodessa.

- He harjoittelevat parhaiden kanssa ja saavat parasta valmennusoppia, jolloin me voimme olettaa, että tällä ohjelmalla tähän lajiin saadaan jollain aikavälillä tuloksia sekä valmennusosaamisen kasvua, selvittää Lehtimäki.

Tehostamistuet perusavustusten päälle

Nyt jakoon tulevilla Huippu-urheiluyksikön tehostamistukirahoilla ei ole mitään yhteistä opetusministeriön lajiliitoille jakamiin valtionapuihin, jotka myönnetään muun muassa lajiliiton toiminnan laajuuden perusteella.

- HUY:n läpimenevä raha on menestysperusteista ja se maksetaan perusavustusten päälle menestyksen mahdollistamiseksi.

Meillä on yhteiset työkalut, toimintatapa ja yhteinen kieli. Huippuvaiheen johtaja Mika Lehtimäki

Tehostamistuen vuosittainen kokonaispotti on neljä miljoonaa euroa, josta tässä kuussa päätettävien kesälajien osuus oli tänä vuonna 60 prosenttia.

Pulssin avulla urheiluun uusi tietokanta

Olympiakomitea julkaisi loppukesästä tulostavoitteet kaksiin seuraaviin olympialaisiin sekä kehitys- ja tukijärjestelmän, jolla pyritään saavuttamaan yhteensä kymmenen olympia- ja kymmenen paralympiamitalia Pyeongchangin ja Tokion kisoista sekä saamaan yksi palloilujoukkue Tokioon.

Tärkeänä työkaluna kehitysohjelmassa on ollut yksilölajien pulssi-kysely. Joukkuepeleihin soveltuvan pulssin kehittäminen on työn alla.

- Suomalaista huippu-urheilua on sen avulla ruopattu aika syvältä. Pulssi-kyselyssä ruoditaan valmennusprosessi läpikotaisin; mikä on hyvää, mikä heikkoa, missä on kehitettävää. Sillä selvitetään miten valmentaja ja urheilija kokevat nykytilanteensa, oli kyse sitten resursseista, olosuhteista tai vaikka valmennuksen laadusta.

- Pulssin avulla saamme yleisellä tasolla koottua paljon informaatiota tietokantaan, jota suomalaisessa urheilussa ei ole ennen ollut.

- Mukana ovat kaikki yksilölajit ja pääsemme pulssin avulla aika nopeasti valmennusprosessin kehittämisen ytimeen, kun meillä on yhteiset työkalut, toimintatapa ja yhteinen kieli, sanoo Lehtimäki.

Yksikään laji ei putoa "perheestä"

HUY on kartoittanut lähes 40 kesälajin nykytilanteen ja suunnitelmat seuraavalle olympiadille. Lajit ovat selvittäneet omia tavoitteitaan, urheilijaluokittelujaan sekä maajoukkueohjelmiaan.

Tietojen keräämisen jälkeen lajit, joiden huippu-urheilutoiminta ei ole riittävällä tasolla ja joilla ei ole urheilijoita tai joukkueita, jotka voisivat yltää kansainväliseen menestykseen, on kutsutta lajipaneeleihin.

- Olemme halunneet kohdata kaikki lajit niin, ettei yksikään saa päätöstä vain paperilla. Ja vaikka ne eivät saisikaan meiltä taloudellista tukea, kaikki palvelumme ovat niiden käytössä, eikä kukaan ole ulkona ”perheestä”, korostaa Mika Lehtimäki.

Parhaillaan tehdään lajiriihissä pitkää päivää niiden lajien parissa, joilta löytyy menestyspotentiaalia.

- Riihissä ruopataan suunnitelmia ja toimintaa vielä syvemmältä ja niihin osallistuvat myös lajien toimintaympäristöt kuten akatemiat ja valmennuskeskukset. Siellä selvitetään kunkin toimijan roolit ja etsitään niitä steppejä, joita voitaisiin kehittää.

Tehostamistukien lajikohtaisista euromääristä päätetään, kun kaikki lajiriihet on käyty ja ne julkistetaan 30. marraskuuta.

Juha Hölttä
juha.holtta@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X