Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Urheilu

Entinen ammattipelaaja asettaa rajat oman lapsen tietokonepeleille

Joona "natu" Leppänen on nykyisin arvostettu asiantuntijakommentaattori kansainvälisissä Counter Strike -turnauksissa. Kuva: PGL Esports

Suomalaislapset saivat vanhemmiltaan luvan uppoutua tietokonepelien maailmaan viimeistään viime kuussa, kun espoolainen Dota 2 -pelaaja Lasse Urpalainen voitti joukkueensa kanssa yli 10 miljoonaa dollaria.

Vastaavista voittosummista vain yhdessä ainoassa turnauksessa voivat urheilijat yleensä vain haaveilla. Ne eivät ole suorastaan arkipäivää vielä elektronisessakaan urheilussa tai kansanomaisemmin kilpapelaamisessa, mutta kertovat lajin hurjasta kasvusta.

Kasvu tarkoittaa lajille haasteitakin. Kilpalajina pelaaminen on jopa alkanut tietyllä tavalla nurinkurisesti: on jättitapahtumia ja raha liikkuu, mutta ei ole urheilulajin perinteistä rakennetta.

- On aloitettu huipulta ja nyt aletaan tulemaan alaspäin. Kun pelaajamäärät kasvavat koko ajan, pitää olla jokin seula, miten löydetään huippupelaajia, lajin uranuurtaja Joona Leppänen pohtii.

Pitää olla jokin seula, miten löydetään huippupelaajia. Entinen ammattipelaaja Joona Leppänen

Hän vastaa nykyisin suomalaisen ammattitallin ENCE eSportsin markkinoinnista, konsultoi ja toimii asiantuntijakommentaattorina kansainvälisissä turnauksissa. Lajissa on havahduttu leiritoiminnan mahdollisuuksiin. ENCEn ensimmäinen juniorileiri täyttyi kesällä parissa vuorokaudessa.

Oikotietä pelimiljonääriksi ei ole.

- Kaikki perustuu samoihin asioihin kuin urheilussa muutenkin. Jos olet lahjakkuus, löydät tiet eteenpäin. Pitää olla hurja määrä intohimoa ja harrastuneisuutta, Leppänen sanoo.

Pelaajia on tyrkyllä joukkueisiin. Esimerkiksi FC Lahti Menacen manageri Teijo Sepponen saa päivittäin ehdotuksia lahjakkaista pelaajista.

Leppäsen vanhin lapsi täyttää pian kymmenen vuotta. Pelaaminen kiinnostaa poikaa kovasti, mutta isä seuraa tarkasti, paljonko poika on tietokoneen ääressä tai älypuhelin kourassa. Pelata saa päivässä tunnin kaksi. Tässä vaiheessa pelimäärän rajoittaminen ei vielä estä ammattiuraa tulevaisuudessa, jos se poikaa kiinnostaa.

- Jos on lahjoja ja kiinnostaa, totta kai autan sitten. Se on sitten asia erikseen. Ensin leikitään ja harrastellaan, Leppänen muistuttaa.

- Valtaosa hyvistä ystävistäni on tullut pelaamisen kautta. Pelaaminen on antanut minulle elämään paljon sisältöä ja myös ammatin, hän jatkaa.

Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X