Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Olympiavoittaja toi poikansa melontakisoihin Lahteen - väki on kuitenkin vähentynyt roimasti lajin huippuvuosista

Olympiavoittajan poika, Mikkelin Melojien Eetu Kolehmainen kilpaili Joutjärvellä 16-vuotiaiden poikien kajakkiyksiköissä. Kuva: Juha Tanhua

Joutjärven ranta kylpee lauantain auringossa, ja päivä on vesiurheilulle mitä parhain. Jos hyvätunnelmaisissa kilpailuissa voi joitakin varjoja nähdä, niin sen, että kilpailijoita on harmillisen vähän.

Tätä on melonnan todellisuus Suomessa ja Lahdessa nykyisin. Viikonlopun kestäviin kansallisiin nuorisomestaruuskilpailuihin on ilmoittautunut noin 80 osanottajaa, kun parhaimpina vuosina on oltu 200-300:ssa.

Melonta ei ole kallis harrastus. Miten sen houkuttelevuutta voisi parantaa?

- Sellaisen kristallipallon kun löytäisi, naurahtaa Mikko Kolehmainen, lajin tuorein suomalainen olympiavoittaja.

Tässä lajissa tarvitaan aina vanhempi vetäjä, joka katsoo päältä. Ei voi vain viheltää pilliin ja potkaista palloa peliin. Melonnan olympiavoittaja Mikko Kolehmainen

- Tässä lajissa tarvitaan aina vanhempi vetäjä, joka katsoo päältä. Ei voi vain viheltää pilliin ja potkaista palloa peliin, hän viittaa vesiurheilun turvallisuuskysymyksiin.

Kolehmainen meloi olympiakultaa 1 500 metrillä Barcelonassa 1992. Silloin, ja varsinkin vähän aiemmin 80-luvulla, harrastajia oli enemmän.

Joutjärvelle Kolehmainen on saapunut poikansa Eetun kanssa, joka kilpailee 16-vuotiaiden poikien kajakkiyksiköissä 500 metrillä. Onko jälkikasvukin tähtäämässä kilpatason menestykseen?

- Eiväthän nämä 16-vuotiaat sellaista vielä tiedä. Se, että on hyvän harrastuksen parissa, on jo paljon, isä toteaa.

Joutjärvellä on erinomaiset harjoitteluolot melojille, sanoo olympiavoittaja Mikko Kolehmainen. Uusia harrastajia on silti hankala houkutella. Kuva: Juha Tanhua

Hetkeä myöhemmin Eetu Kolehmainen meloo sarjansa finaalissa neljänneksi. Kärkiviisikko tulee maaliin tasaisena rykelmänä muutaman sekunnin sisällä, toisin kuin monessa muussa luokassa, joissa erot mitalistienkin välillä repeävät suuriksi.

Tuhopolton vaikutukset näkyvät yhä

Lahti on yksi Suomen vahvimmista melontakaupungeista. Paikallisseura Vesisamoilijat järjestää nämäkin kilpailut vahvalla rutiinilla ja ammattitaidolla, mutta tulos- ja osanottajalistat eivät ole isännille kunniaksi: lauantain kisoissa ei ole yhtään Vesisamoilijoiden edustajaa.

Jos on hankalaa muutenkin houkutella harrastajia, Vesisamoilijat ovat joutuneet taistelemaan normaaliakin enemmän. Seuran koko melontakalusto paloi varastorakennuksen tulipalossa vuonna 2010.

Tukalassa tilanteessa Lahden kaupunki ja yhteistyökumppanit olivat avuliaita. Uusi varasto on rakennettu ja saatu taas täytettyä melontavarusteilla.

- Kaksi kesää kuitenkin meni, ettemme pystyneet järjestämään ollenkaan lasten toimintaa, sanoo Vesisamoilijoiden hallituksen jäsen ja taloudenhoitaja Kristiina Honkanen.

- Kyllä vaikutukset heijastelevat vielä näihinkin päiviin asti.

Merimelojien Hilppa ja Eveliina Luoma meloivat voittoon N18-sarjan kajakkikaksikoiden 500 metrillä. Kuva: Juha Tanhua

Mikko Kolehmaisen mukaan nuorison into on nihkeää myös hänen kotiseurassaan Mikkelin Melojissa.

- Harjoitteluolot ovat siellä ihan yhtä hyvät kuin täälläkin, siis loistavat, Kolehmainen sanoo.

Yliopiston puute nakertaa

Honkasen tyttären Jennin (nyk. Mikkonen) jälkeen Lahdesta ei ole tullut uusia olympiatason melojia. Kansallisen tason pärjääjiä kyllä, mutta hekään eivät pysy maisemissa.

Paikallinen melontayhteisö kärsii siitä, ettei Lahti ole yliopistokaupunki. Huippumelojista huomattava osa on päätynyt korkeakouluihin opiskelemaan ja jäänyt sille tielle. Vesisamoilijoiden tuorein kärkinimi Pauliina Polet oli vastikään kaksi vuotta kilpailutauolla keskittyäkseen opintoihinsa, mutta hän tekee paluuta.

- Toisin kuin monilla pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun seuroilla, meillä ei ole entisiä ratamelojia antamassa ohjeita nuorille. Meillä on erittäin hyviä ohjaajia ja nuoriso-ohjaaja aina paikalla, mutta heillä ei ole ratamelojan taustaa. Se jää melontapuljailuksi, ja kilpailullinen aspekti puuttuu, Honkanen perkaa.

Harrastaminen ei ole aloittelijalle kallista, Honkanen painottaa.

Lahden Vesisamoilijoiden koko kalusto tuhoutui tulipalossa seitsemän vuotta sitten. Uusi varasto on rakennettu ja kalusto hankittu, mutta tuhopoltto tärväsi lahtelaisjunioreilta kaksi kesää, sanoo seuran hallituksen jäsen Kristiina Honkanen. Kuva: Juha Tanhua

- Meillä jäsenmaksu on 40 euroa. Sillä saa koulutetun ohjaajan, ja kalusto on ilmaista nuorille. Siinä vaiheessa muuttuu arvokkaammaksi, jos haluaa oman kilpakajakin.

Keltanokat haastavat vanhemmat tytöt

Tähän viikkoon asti näytti siltä, ettei nuorisomestaruuskilpailuihin osallistu koko viikonloppuna yhtään Vesisamoilijoiden junioria.

Viime hetkessä löytyi kuitenkin kolme innokasta tyttöä sunnuntain kilpailuihin. Harrastuksen vasta hiljattain aloittaneet tytöt tekivät päätöksensä torstain ratamelontakoulussa.

11-vuotiaat Riina Kurki ja Ilona Rantakömi kisaavat 16-vuotiaiden kajakkikaksikoissa. 13-vuotias Sofia Pönkkä kilpailee 14-vuotiaiden yksiköissä.

Kokeneempien kilpailijoiden kyyti voi olla lahtelaiskeltanokille kovaa, mutta jos se ei lannista, kolmikossa saattaa olla kipinää uudelle alulle.

- Jos he tulevat uudestaan, he tuovat kavereitakin mukanaan, Kristiina Honkanen uskoo.

Mikael Hoikkala
mikael.hoikkala@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X