Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu

Muistatko millainen oli sählymaila aikojen alussa? – tässä ovat kehityksen merkkipaalut

Sählystä se alkoi 1970-luvun lopulla. Uusi mailapeli rantautui Suomeen Ruotsista. Kouluihin tuli punaisia ja keltaisia mailoja, joilla pelattiin reikäpalloa. Laji muuttui salibandyksi, joka kasvoi 1990-luvulla ja 2000-luvulla huikeaa vauhtia ja kasvaa edelleen. Maila on myös muuttunut matkan varrella huimasti.

– Ihmisen kilpailuvietti on sellainen, että mailoja piti alkaa kehittää. Itse hain ensimmäiset jäykät mailani Ruotsista vuonna 1987. Lapoja tuotiin myös Ruotsista, kun niitä ei Suomesta saanut, muistelee Suomen salibandyliiton huippu-urheilujohtaja Petri Kettunen. Nyt pelaajille on kaupoissa hirmuinen määrä vaihtoehtoja.

Kettunen muistaa aktiiviuraltaan vastustajajoukkueen pelaajan, jonka maila tuntui omituisen pitkältä.

– Hänellä oli puutappi mailan varren jatkona, Kettunen naureskelee viritykselle.

Montrealin ensimmäinen maila oli kaljakorimuovista. Jari Koskinen

1. Hammastikku

Ensimmäisen sukupolven mailalla peli oli sählyä. Pallon liikettä mailasta oli vaikea ennakoida.

– Käytännössä mailalla ei voinut kuin suupata (lakaista), sillä muuten pallo lähti ihan minne sattui, Kettunen muistelee.

Pallo piti saada vielä osumaan aivan lavan tyveen, muuten lapa antoi liikaa periksi, ja pallo lähti aivan eri suuntaan mihin oli tarkoitus. Nykyharrastajalla menee helposti sormi suuhun miten vanhalla mailalla pelattaisiin.

2. Jäykkä maila

Pian leppoisa sähly muuttui tavoitteellisemmaksi pelaamiseksi. Pelaajat alkoivat kaivata mailaltaan parempia ominaisuuksia. Ruotsissa käytettiin jo jäykkävartisia mailoja, jotka olivat myös pitempiä kuin ensimmäiset sählymailat.

– Syöttömatkat pitenivät huomattavasti, pallon vauhti kasvoi ja laukaus muuttui, Kettunen selvittää 1980-luvun lopun muutosta.

Jarmo Perttilä alkoi tehdä Pro Stick -merkkisiä mailoja, jotka valtasivat Suomen markkinat. 1990-luvun alussa ruotsalaiset kehittivät säännön, jolla estettiin Pro Stickin Ruotsin valloitus. Jäykkä suomalaismaila ei taipunut sääntöjen vaatimaa 23 millimetriä.

3. Mailan varsi kapeni alaspäin

Mailan pyöreää vartta alettiin 1990-luvun alussa ideoida uudelleen. Canadien teki ovaalin varren, samoin suomalainen Montreal.

Mailanvalmistajista Unihoc ja Exel kehittivät varta aivan uuteen suuntaan. Varsi kapeni lapaa kohti ja Exel lisäsi vielä ovaalin muodon yläosan. Mailan painopiste muuttui ja sen käsittely helpottui. Myös mukavuutta lisännyt grippi tuli mailoihin.

– Sen muutoksen jälkeen jokainen pystyi laukomaan kovaa. Lyöntilaukaus tuli kuvioihin mukaan, vaikka mailan saattosääntö oli silloin tiukempi kuin nykyisin. Maalintekomatkat pitenivät huomattavasti. Mailan keveneminen helpotti myös puolustamista, Kettunen summaa.

– Montrealin ensimmäinen maila oli kaljakorimuovista, muistelee kehitystyössä mukana ollut Jari Koskinen.

Nykyisin valmistajilla on erilaisia versioita, kuinka paljon varsi joustaa ja millaisen potkun se antaa pallolle. OxDogin mailoissa voi myös säätää painopistettä varren päähän vaihdettavalla painolla.

4. Pituutta lisää

1990-luvun puolivälissä mailan pituusmitta kasvoi viidellä senttimetrillä. Pitkien pelaajien pelaaminen muuttui helpommaksi. Näin edettiin liki 20 vuotta, kunnes kaudelle 2012-2013 kansainvälinen salibandyliitto hyväksyi entistä pidemmät mailat. Virallisesti mailan pituus mitataan mailan päästä lavan siihen kohtaan, joka ottaa 60 asteen kulmassa lattiaan. Tämä maksimitta on 114 senttimetriä, mutta 190-193 senttimetriä pitkä pelaaja voi anoa kahta lisäsenttiä. Yli 194 senttinen pelaaja saa anomuksesta pelata 118 cm pitkällä mailalla.

– Mailan pituus on suomalaisten pelaajien erityispiirre. Suomalaisten pelitavassa näkyy jääkiekkotausta. Ruotsalaiset pelaavat selvästi lyhyemmällä mailalla, sanoo kansainvälisen salibandyliiton pääsihteeri John Liljelund.

Mailan varren pituuden muutospaineet tulivatkin Suomesta, jossa eräät pitkät pelaajat alkoivat kärsiä selkävaivoista.

5. Lapaan kouru

1990-luvun puolivälissä seuraava kehitysaskel otettiin lavassa, johon muotoiltiin kouru helpottamaan pallon käsittelyä.

– Kourun avulla saatiin voima saatettua varresta palloon. Pelaajat pystyivät poikittaisjuoksusta laukomaan kovia laukauksia, mikä oli aikaisemmin ollut todella vaikeaa, muistelee Kettunen.

Lavan kärkeen kehitettiin myös kynsi, jonka avulla palloa pystyi hallitsemaan. Kynsi oli hetken muoti-ilmiö.

– 2000-luvun alussa suomalainen Fat Pipe kehitti ylivoimaisen lapamuodon, jota muut ovat kopioineet, lapoja itsekin kehitellyt Koskinen sanoo.

6. Mailat kevenivät

Materiaalien kehitys on pudottanut mailan painoa vuosien aikana. Lasikuitu vaihtui erilaisiin komposiittimateriaaleihin ja hiilikuituun.

– Jotkut hakevat maksimaalista keveyttä. Me emme julkaise painoja, koska mailasta saatava positiivinen tatsi ei ole mitattava arvo. Tärkein palaute on, kun pelaajat sanovat, että maila tuntuu hyvältä, sanoo ruotsalais-suomalaisen OxDogin suomalaisosakas Marko Sompa.

7. Tulevaisuus

Miltä salibandymaila näyttää viidentoista vuoden kuluttua? Kettunen ei usko enää mailojen keventymiseen. Hän ja Koskinen aprikoivat suurimman kehityksen tapahtuvan lavoissa.

Sompa uskoo mailan muokattavuuden lisääntymiseen.

– Luulen myös, että saamme tulevaisuudessa mailan avulla dataa pelaamisesta.

Mailanvalmistajalle tärkeää ovat myös materiaalit, niiden hinta ja mailan helppo valmistaminen.

– Mailat ovat myös edullisia. Yli 100 euron mailojen osuus kaupasta on vain noin prosentin luokkaa, Sompa kertoo.

Yksi asia silti säilynee: suomalaisten ja ruotsalaisten erilaiset mailamieltymykset.

– Suomessa ja Ruotsissa on selkeät makuerot. Suomessa menestyy Suomessa suunniteltu maila, Sompa myöntää.

 [No available link text]

Esa Rauhanlaakso
esa.rauhanlaakso@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X