Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Terveys ja hyvinvointi

Hengittämättä, hikoilematta, liikkumatta - pistävät hyönteiset löytävät liikkuvan ja tuoksuvan ihmisen helposti

Miksi paarmat eivät niin vain häivy huitomalla? Millä tavalla puutiaisten ja ampiaisten motivaatio pistämiselle eroaa? Onko vaalea vai tumma vaatetus parempi ötököiden välttämiseksi? Dosentti Jari Haimi Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta vastaa.

Hyttysiä ajaa ravinnon tarve, ja ravintoa ne saavat työntämällä imukärsänsä ihmisen ihoon. Kuva: Mirja Hussain

Suomalainen rakastaa kesää ja ulkona oleilua pitkän talven jälkeen. Harva kuitenkaan rakastaa lähes väistämättä kesän kylkiäisenä tulevia seuralaisia, pistäviä ja purevia hyönteisiä.

Huonoja uutisia: hyönteisiä on melko hankala välttää kokonaan, ellei sitten istu koko kesää sisällä niitä pakoilemassa.

— Ihmisen tuottama hiilidioksidi, liike ja osittain myös ruumiinlämpö ja tuoksu houkuttelevat useita pistäviä hyönteisiä, toteaa dosentti Jari Haimi Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

— Pitäisi siis olla lähes hengittämättä, hikoilematta ja liikkumatta, jos haluaisi välttää pistävät hyönteiset täysin.

Esimerkiksi pieniä, kivuliaita pistoja tekevät hyttyset, polttiaiset ja mäkärät ovat taitavia löytämään ihmisen nimenomaan uloshengitysilman hiilidioksidin perusteella. Niitä ajaa ravinnon tarve, ja ravintoa ne saavat työntämällä imukärsänsä ihmisen ihoon.

Myös ikäviä sairauksia levittävä puutiainen tarvitsee verta.

— Puutiainen tarraa kasvillisuuden seasta terävillä kynsillään tiukasti kiinni lämminverisiin liikkuviin eläimiin tai ihmisiin. Se työntää väkäsekkään kärsänsä ihon läpi eikä irrota ennen kuin on saanut veriateriansa imettyä.

Verellä ruokaileviin hyönteisiin kuuluvat myös paarmat, jotka löytävät kohteensa erityisesti hahmon ja liikkeen perusteella.

Kun pienemmät hyönteiset joutuvat suunnistamaan ihmisen iholle lähinnä hiilidioksidin ja tuoksujen perässä, paarmat hyödyntävät isoja silmiään ja hyvää näköaistiaan. Moni on huomannut, että paarmat pysyvät huitomisesta huolimatta sitkeästi ympärillä.

— Tämä johtuu siitä, että paarmat ovat hyviä lentäjiä eikä tuuli helposti riepottele niitä, Haimi selittää.

Pistäminen on puolustautumista

Myrkkypistiäisiä eli muun muassa ampiaisia ja mehiläisiä ei ihmisen olemus tai veri houkuttele. Pistäminen on myrkky- ja mesipistiäisten puolustuskeino, jota ne käyttävät jonkin uhatessa.

— Myrkyn on tarkoitus aiheuttaa ärsytystä häiritsijäviholliselle, jotta se lähtisi pois, Haimi kertoo.

Pitäisi siis olla lähes hengittämättä, hikoilematta ja liikkumatta, jos haluaisi välttää pistävät hyönteiset täysin. Dosentti Jari Haimi

Ampiaiset tulevat puutarhoihin ja pihoihin makean perässä: esimerkiksi omenat, marjat tai mökin pöydälle katettu sokerinen herkku houkuttelevat niitä. ­Ampiainen tarvitsee hiilihydraatteja polttoaineekseen, jotta se jaksaisi lentää ja huoltaa jälkikasvuaan.

Loppukesästä ampiaiset tekevät helposti harkitsemattomia hyökkäyksiä ihmisen iholle. Asialla ovat silloin työläisampiaiset, jotka ovat sekaisin pesän kuningatarampiaisen lähdettyä pesästä talvehtimaan.

Jos hyönteisiä haluaa välttää ulkona, voi yrittää pysytellä kaukana niiden olinpaikoista. Hennot hyönteiset, kuten hyttyset, eivät pääse iholle tuulisilla paikoilla. Moni hyönteinen viihtyy ­kosteassa ympäristössä ja vesistöjen partailla. Vaikka moni häätää hyönteisiä karkotteilla, tärkein suojautumiskeino on vaatetus. Mitä paremmin ihon suojaa vaatteilla, sitä ­vaikeampi hyönteisen on päästä iholle.

Tutkimuksissa on kokeiltu, houkuttelevatko tietyt värit tiettyjä hyönteisiä.

— On arveltu, että vaaleammille väreille hyönteiset eivät tulisi niin herkästi, mutta tätä ei ole aukottomasti osoitettu. Moni muu asia kuin kohteen väri on hyönteisille tärkeämpi saaliskohteen löytämisessä, Haimi toteaa.

Poikkeus on ihmiseen vahingossa tarraava hirvikärpänen, joka nappaa hieman helpommin tummaan vaatetukseen.

 

Elina Jäntti

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X