Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Terveys ja hyvinvointi

Liikunta edistää lapsen koulumenestystä ja tarkkaavaisuutta

Liikunnallisesti aktiiviset ja hyväkuntoiset lapset ja nuoret pärjäävät koulussa paremmin kuin vähän liikkuvat.

Uinti on yksi vaihtoehto lapsen liikuntaharrastukseksi, mutta jo kävely ja pyöräilykin auttavat lasta jaksamaan. Kuva: Colourbox

Hanna Knaappila

Liikunnallisesti aktiiviset ja hyväkuntoiset lapset ja nuoret pärjäävät koulussa paremmin kuin vähän liikkuvat.

Ajatuksen voi kääntää myös toisinpäin, huomauttaa tutkimusjohtaja Tuija Tammelin Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön Likesin tutkimuskeskuksesta.

— Lapset, jotka pärjäävät keskimääräistä paremmin koulussa, ovat yleensä myös keskimääräistä aktiivisempia ja parempikuntoisia. Mutta liikunnalla ja koulumenestyksellä on selkeä yhteys, hän sanoo.

Liikunta vaikuttaa aivojen rakenteeseen

Yhteys ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Liikunnan vaikutuksia oppimistuloksiin ja oppimisen edellytyksiin voi tarkastella kahdesta lähtökohdasta. Liikunta parantaa aivojen hyvinvointia samalla tavalla kuin sydämen ja luuston terveyttä.

— Liikunnalla on biologisia vaikutuksia aivojen rakenteeseen, toimintaan ja aineenvaihduntaan, ja sitä kautta se parantaa esimerkiksi muistia, tarkkavaisuutta ja tiedonkäsittelyä, Tammelin sanoo.

Osa liikunnan tuomasta edusta oppimistuloksissa selittyy myös sosiaalisilla ja psykologisilla tekijöillä.

— Liikuntaan osallistuminen saattaa edistää vuorovaikutusta ja ryhmätyötaitoja. Lisäksi oppilaiden kannalta mielenkiintoisesti toteutettu liikunta tekee koulupäivästä viihtyisämmän ja saattaa sitä kautta lisätä oppimisen edellytyksiä ikään kuin motivaation kautta, Tammelin sanoo.

Koululaisen pitäisi liikkua tunti tai kaksi päivässä

Oppimista helpottavan liikunnan ei tarvitse olla urheilua. Jo pyöräily tai reipas kävely tuottavat edullisia vaikutuksia.

— Tärkeintä on, että liikkumista tulee muodossa tai toisessa. Biologisten vaikutusten osalta on sama, millä tavalla on aktiivinen, Tammelin toteaa.

Hyödyllisintä on kuitenkin monipuolinen ja sykettä nostava liikunta. Opetusministeriön ja Nuori Suomi -järjestön suosituksen mukaan kouluikäisten pitäisi liikkua 1—2 tuntia päivässä.

— Eri liikuntalajien tai -tapojen vaikutuksia oppimiseen ei ole juurikaan tutkittu, mutta toistaiseksi vahvin näyttö on kertynyt kestävyysliikunnan pitkäaikaisista myönteisistä vaikutuksista aivojen rakenteisiin ja toimintaan. On hyvä muistaa, että liikunnalla esimerkiksi oppituntien aikaan on myös akuutteja edullisia vaikutuksia.

Liikkuva koulu -ohjelma tuonut tuloksia

Tammelinin mukaan pelkästään liikuntaa lisäämällä hyvästä koulumenestyksessä on kuitenkin turha haaveilla.

— Koulumenestykseen liittyy monta eri kouluainetta ja asiaa. Olisi aika hullua ajatella, että mitä enemmän pelaat koripalloa, sitä parempi on matematiikan tulos. Eihän se nyt niin mene.

Tammelin huomauttaa, että koulupäivään lisätty liikunta, esimerkiksi ylimääräiset liikuntatunnit, ei kuitenkaan tutkimusten mukaan heikennä koulumenestystä.

Koululaisten liikuntaa pyritään lisäämään muun muassa Liikkuva koulu -ohjelman avulla. Sen tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä.

Aktiivisuutta jaetaan eri toimintoihin. Liikuntatunnit ovat tärkeä elementti, mutta aktiivisuuteen kuuluvat myös välituntiliikunta, koulumatkat, liikuntakerhot, istumisen tauottaminen oppitunneilla ja liikkeen sisällyttäminen suoraan opetukseen esimerkiksi matematiikassa.

Liikunta on kuin välipala

Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutukset koulunkäyntiin ja oppimistuloksiin ovat lupaavia.

— Liikunnallinen tauko tarjoaa hetkeksi ikään kuin välipalan, jonka jälkeen on helpompi keskittyä tehtäviin, Tammelin sanoo.

Ohjelman tavoitteena oli alun perin juurruttaa liikuntasuosituksia koulujen toimintaan. Nyt Liikkuva koulu on yksi hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista.

— Alakouluissa ohjelma näyttäisi toimivan, mutta yläkouluun tarvitaan vielä lisää ideoita ja toimintaa, sillä eiväthän liikunnan hyvät vaikutukset ole iästä kiinni, Tammelin toteaa.

Lähde: Heidi Syväojan tutkimus Liikkuva keho — tehokkaat aivot.

Hanna Knaappila

Toiminnallisuus

Liikkuva keho — tehokkaat aivot

Liikunnallisesti aktiiviset koululaiset saivat parempia arvosanoja ja pärjäsivät paremmin tarkkaavaisuustestissä kuin vähän liikkuvat lapset.

8-vuotiaana hyvät motoriset taidot ennustivat fyysistä aktiivisuutta ja koulumenestystä 16-vuotiaana.

Heikot motoriset taidot ovat yhteydessä heikompaan luku- ja laskutaitoon.

8-luokkalaisten matematiikan testitulokset olivat parempia 20 minuutin reippaan liikunnan jälkeen kuin istumisen jälkeen.

Toiminnallinen matematiikan ja äidinkielen oppitunti lisäsi alakoululaisten tehtäviin keskittymistä.

Lähde: Heidi Syväoja: Liikunnan ja liikkumattomuuden yhteydet lasten kognitiiviseen toimintaan ja koulumenestykseen (2014).

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X