Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Ihmiset ja ilmiöt

Nopeammin, halvemmalla, huonompaa - vaatetuotannon perusajatus mättää, mutta Muotsikka on edelläkävijä, joka voi vaikuttaa asiaan

Vaatesuunnittelijoiden uusi sukupolvi haluaa suunnitella tavalla, joka on ekologisesti ja eettisesti kestävää. Se ei ole kuitenkaan pelkästään suunnittelijan päätäntävallassa.

Lahden Muotoiluinstituutin vaatesuunnittelun opiskelijoilla vastuullisuusajattelu läpäisee koko opiskelun. Kuvassa Minna-Liisa Hytösen zero waste -menetelmällä kaavoittama asu. Kuva: Maria Hastbacka

Kuvittele tehtävä: edessäsi on puolitoista metriä leveää kangasta, josta sinun pitäisi valmistaa takki tai mekko niin taloudellisesti, että kankaasta ei jää jäljelle yhtään hukkapalaa. Tätä on zero waste eli nollajäte eli leikkuujätteetön vaatesuunnittelu.

Harrastajaompelijan näkökulmasta muutama yli jäänyt kangassuikale ei tunnu merkitykselliseltä, mutta maailmanlaajuisen vaateteollisuuden mittakaavassa tilanne on toinen. Vaatetollisuus haaskaa 15 prosenttia kankaistaan leikkuujätteeksi. Vuodessa se tarkoittaa yli 60 miljardia neliömetriä kangasta.

Ei tässä kaikki. Raaka-aineita ja tekstiiliä valuu lisäksi hukkaan tuotannon joka vaiheessa alkaen puuvillan viljelystä aina myyntiin ja ostamiseen saakka.

- Uusia vaatteita jää joidenkin lukujen mukaan käyttämättä jopa kolmannes. Niitä ylituotetaan, sanoo vaatesuunnittelija Anniina Nurmi, joka opettaa ympäristötehokasta vaatesuunnittelua Lahden Muotoiluinstituutissa.

Tietämyksen ja ymmärryksen pitäisi ulottua yritysten johtoon. Sieltä lähtee muutos. Vaatesuunnittelija Anniina Nurmi

Lahden Muotoiluinstituutti on edelläkävijä ympäristötehokkaassa vaatesuunnittelussa

Ympäristötehokkaassa vaatetuotannossa jätteen minimointi on vain yksi osa-alue.

- On mietittävä materiaalien ekologisuutta sekä tuotantoprosessia, joka kuormittaaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Vaatteen pitäisi olla mahdollisimman laadukas ja pitkäikäinen. Olisi myös mietittävä, miten vaate voidaan elinkaarensa lopussa kierrättää ja hyödyntää, luettelee Nurmi.

Tätä lähestymistapaa on opetettu Lahden Muotoiluinstituutin vaatesuunnittelijoille laajasti jo vuodesta 2012. Muotoiluinstituuttia voi sanoa ympäristötehokkaan vaatesuunnittelun edelläkävijäksi Suomessa.

- Aalto-yliopistossa sitä opiskellaan jonkin verran, mutta AMK-tasolla ei tietääkseni muualla, Nurmi sanoo.

Kun Nurmi itse aloitti opinnot Muotoiluinstituutissa vuonna 2003, tällaista opetusta ei vielä ollut. Hän heräsi ympäristötietoisuuteen opintojensa aikana. Pikamuotiajattelu ja massatuotanto olivat vieneet alan muutamassa vuosikymmenessä epäterveeseen suuntaan.

- Harkitsin jopa alanvaihtoa, sillä ympäristöarvot tuntuivat olevan niin suuressa ristiriidassa alan kanssa. Lopulta tajusin kuitenkin, että on keinoja, Nurmi muistelee. Hän teki lopulta ekologisesta ja eettisestä vaatesuunnittelusta opinnäytetyönsä.

- Kymmenen vuoden aikana tällä alueella on tapahtunut paljon, mutta hitaammin kuin olisin ajatellut, hän sanoo.

Pinnallinen laastarointi ei auta, kun koko perusajatus on pielessä

Nykyisillä vaatesuunnittelun opiskelijoilla vastuullisuusajattelu läpäisee koko opiskelun, ja useimmat haluaisivat huomioida sen myöhemmin ammatissaan. Nurmi korostaa kuitenkin, että muutos ei ole pelkästään suunnittelijan päätäntävallassa.

- Tietämyksen ja ymmärryksen pitäisi ulottua yritysten johtoon. Sieltä lähtee muutos, Nurmi sanoo.

- Tällä hetkellä lähinnä pienehköt yritykset korostavat vastuullisuutta tuotannossaan. Isoilla brändeillä saattaa olla vastuullisuuskampanjoita, mutta perusbisneslogiikka on edelleen sama.

Nykyisillä tuotantomenetelmillä esimerkiksi zero waste on hankalaa, sillä se vaatisi suunnittelijan ja kaavoittajan saumatonta yhteistyötä - tai että sama henkilö tekisi kumpaakin.

Tällä hetkellä vaatteen tuotantoketjun vaiheet on usein pilkottu eri puolille maailmaa. Länsimaisen yrityksen johto ei välttämättä tiedä, mitä tuotannossa tapahtuu, koska se on kaukana.

Nurmi toteaa, että pinnallinen laastaroiminen ei auta, kun koko vaateteollisuuden perusajatus mättää: Nopeammin, halvemmalla, huonolaatuisempaa. Suunnittelijankin kannalta pikamuodin hektinen sykli on huono asia.

- Ei ole aikaa suunnitella hyvin. Laatu heikkenee, kun on puskettava uutta ja uutta, hän sanoo.

- Tarvitaan ajattelutavan muutos. On ymmärrettävä, mitkä vaikutukset vaatetuotannolla on ja palautettava vaatteelle arvostus, joka sillä oli.

Kaisa Hako
kaisa.hako@mediataloesa.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X