Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Arki

Tuntuuko, ettet pysty keskittymään työtehtäviisi eikä työpäivä riitä? - samalta tuntuu monesta muutakin

Työelämä muuttuu jatkuvasti. Älypuhelimissa työtä voi tehdä muuallakin, mutta se myös seuraa aina mukana. Aikahaasteisiin liittyy kokemuksia voimattomuudesta, keskittymiskyvyn heikkenemisestä sekä unettomuutta ja nukahtamisvaikeuksia.

Kuva: Outi Kainiemi

Työelämä muuttuu kovaa vauhtia. Digitalisoituminen, etätyön yleistyminen ja aina mukana kulkevat älypuhelimet tekevät työn tekemisestä entistä joustavampaa. Samalla yhä useamman työstä on kuitenkin tullut entistä hallitsemattomampaa, ja työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt.

Monilla on henkilökohtaisia kokemuksia tästä muutoksesta, mutta ilmiöstä kertovat myös Työterveyslaitoksen tuoreet tutkimukset asiantuntijoiden ajankäytöstä.

- Tiedämme, että monet asiantuntijat kokevat tekevänsä töitä paljon ja monet heistä kamppailevat ajanhallinnan kanssa. Työ on sirpaloitunut ja tyypillisesti tekemistä pilkkovat keskeytykset ja monien asioiden tekeminen yhtä aikaa, kertoo vanhempi tutkija Annina Ropponen Työterveyslaitokselta.

Etukäteen on myös yhä vaikeampi suunnitella ja tietää työn määrää ja toteuttamiseen tarvittavaa aikaa.

Alustavat tulokset vahvistavat aikaisempaa käsitystä siitä, että työtä tehdään myös vapaa-ajalla. Vanhempi tutkija Annina Ropponen

Muuttuvassa tilanteessa asiantuntijat venyttävät työaikaansa työn tavoitteiden saavuttamiseksi. Aikahaasteisiin liittyy kokemuksia voimattomuudesta, keskittymiskyvyn heikkenemisestä sekä unettomuutta ja nukahtamisvaikeuksia.

- Toisaalta avoimia kysymyksiä on paljon. Emme esimerkiksi tiedä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat työajan käyttöön tai millaisia vaikutuksia työelämän muutoksella on ihmisten hyvinvointiin pitkällä aikavälillä, Ropponen huomauttaa.

Työt seuraavat työmatkalle ja kotiin

Lisätietoa työajan käytöstä Työterveyslaitos hakee Ropposen vetämällä asiantuntijoiden ajankäyttöä selvittävällä tutkimushankkeella, jossa osallistujat seurasivat kahden viikon ajan ajankäyttöään älypuhelinsovelluksen avulla. Aineistoa analysoidaan parhaillaan, mutta jotain Ropponen osaa jo nyt sanoa.

- Alustavat tulokset vahvistavat aikaisempaa käsitystä siitä, että työtä tehdään myös vapaa-ajalla. Työasioita pohditaan kotona, kotimatkalla soitetaan työpuheluja, sunnuntai-iltana käydään läpi sähköposteja.

Monesti näitä ei Ropposen mukaan edes mielletä työn tekemiseksi, vaikka kuormituksen näkökulmasta ne sitä ovat.

- Välttämättä kyse ei ole negatiivisista asioista. Oleellista on kuitenkin, että ne ovat osa työn kokonaiskuormitusta, joka vaikuttaa hyvinvointiin ja josta tulisi saada palkkaa, hän toteaa.

Pitkiksi venyneillä työpäivillä on myös kielteisiä vaikutuksia. Vaikka asiantuntijan työ ei ole yleensä fyysisesti rasittavaa, se edellyttää keskittymistä, monien asioiden yhtäaikaista hallintaa ja yhteistyötä. Nämä vaativat taas vastapainoksi mahdollisuutta irrottautua työstä, jotta palautuminen onnistuu.

Jos työpäivät pitkittyvät usein, eikä levolle jää kunnolla aikaa, työteho todennäköisesti heikkenee.

Jos työ ei innosta aamulla, voi ajankäytössä olla vikaa

Ropponen kannustaakin ihmisiä tunnustelemaan omaa jaksamistaan. Hyvä käytännön keino on arvioida omaa tilaansa aamulla herättyään.

Jos tuntee olevansa hyvin väsynyt useana aamuna eikä haluaisi lähteä töihin, on syytä epäillä, että ajankäytössä on jotain vialla.

- Silloin kannattaa pohtia, mikä voi olla syynä väsymykseen ja onko kyse tilapäisestä vai jatkuvasta asiasta. Jos ilmeistä syytä ei ole, hyvä idea on pitää kirjaa omasta ajankäytöstään pari viikkoa.

Hän muistuttaa, että ajanhallintaan vaikuttavat työn lisäksi monet tekijät, kuten vaativat harrastukset tai esimerkiksi pienet lapset, jotka saattavat aiheuttaa haasteita palautumiselle ja levolle.

Ajanhallintaa voi parantaa työpaikalla vain yhdessä

Keinoja ajanhallinnan parantamiseen työyhteisössä on onneksi olemassa. Ropposen mukaan työpaikalla, omassa työyhteisössä sekä kunkin asiantuntijan kohdalla tulisi olla tiedossa, mitkä ovat yhteiset tavoitteet ja niiden aikataulu sekä miten työskennellään. Yhdessä tulisi myös miettiä, miten ollaan tavoitettavissa ja miten työskennellään keskittymistä vaativissa tilanteissa.

Näiden tueksi Työterveyslaitoksella on kehitetty useita käytännön apuvälineitä, kuten esimerkiksi Fokuskello, jotka ovat vapaasti saatavilla Työterveyslaitoksen verkkosivuilla.

- Olennaista on se, että ajanhallintaa voidaan työyhteisössä parantaa vain yhdessä. Pelkästään henkilön omien toimintatapojen muokkaaminen ei riitä, vaan koko työyhteisön pitää pystyä palauttamaan fokus olennaiseen, Ropponen sanoo.

Lähteitä: AikaJärjestys asiantuntijatyössä, Työterveyslaitos 2016. Ratkaisuehdotuksia keskeytyvään työhön: Keskeyttävien työolomuutosten ennakointimalli tietointensiivisen työskentelyn parantamiseksi, Työterveyslaitos 2016

Ismo Myllylä

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X