Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Matkailu

Johannesburg Nelson Mandelan kintereillä

Kierros Nobel-palkitun ex-presidentin tunnetuksi tekemissä paikoissa osoittaa yhden ihmisen vaikutuksen historiaan.

Johannesburgin siluetti kohoaa Gautengin tasamaalta siniharmaassa usvassa. Autot kiitävät moottoritiellä liikennesäännöistä piittaamatta kohti Saharan etelänpuoleisen Afrikan suurinta talouskeskittymää.

Urbaanista Johannesburgista on pitkä matka Itäkapinmaan viljaville maille, joilla Nelson Mandela varttui paikallisen Thembu-heimon kuninkaan pojan rinnalla.

Myöhemmin Mandela opiskeli Etelä-Afrikan tummaihoisten eliittiä muovanneessa Fort Haren yliopistossa, mistä hänet lähetettiin takaisin kotiin poliittisen aktivismin vuoksi vuonna 1940. Horisontissa häämöttävän naimakaupan välttääkseen Mandela karkasi Johannesburgiin luodakseen uraa lakimiehenä.

Kullan paikka

Johannesburg, zuluksi eGoli, eli kullan paikka, johon Mandela saapui, oli todellinen kulttuurien sulatusuuni, sillä afrikkalaisiin kansoihin oli aikojen saatossa sekoittunut muiden muassa portugalilaisia, hollantilaisia ja intialaisia.

1800-luvun lopulla rakennettujen kaivostyömaiden hökkelikylien asukkaita oli pian alettu erotella heidän kansallisuutensa perusteella: apartheidin siemen oli kylvetty.

Johannesburgin Apartheid Museum onkin hyvä aloituspiste Nelson Mandelan Etelä-Afrikkaan tutustumiselle, sillä museo taustoittaa rotuerottelun ideologiaa sen vastustajien ja kannattajien näkökulmasta. Mandelalle on omistettu oma osansa museosta, mutta esillä on paljon informaatiota myös muista 1900-luvun eteläafrikkalaisista merkkihenkilöistä.

Museon tietomäärä on hämmästyttävä, mutta synnyttää silti halun tietää lisää. Poistun museosta vasta sen sulkiessa ovensa: rönsyilevä, pilvenpiirtäjien puhkoma kullan kaupunki on harmaan pilvimassan alla.

Numero 8115

Seuraavana päivänä onnistun houkuttelemaan ystäväni Johannesburgin kaivosalueen kylkeen muodostuneeseen yli miljoonan asukkaan Sowetoon, jonka Vilakazi Streetillä sijaitsee Mandelan entinen kotitalo numerossa 8115.

Vilakazi on maailman ainoa katu, jolla on asunut kaksi Nobelin rauhanpalkittua, Nelson Mandela ja Desmond Tutu. Ystäväni pahin pelko on eksyä Sowetossa, mutta Soweton tämä osa, Orlando West, osoittautuu kuin lähes miksi tahansa turistinähtävyydeksi: saapuessamme näemme turistibussin suorittamassa tarkoin mitoitettua käännöstä Vilakazin risteyksessä.

Urbaanin ja uhkaavan oloisen Johannesburgin jälkeen auringossa kimalteleva Kapkaupunki tuntuu levollisemmalta.

Nelson Mandelan Etelä-Afrikkaan tutustuvalle huipentumana toimii Kapkaupungin edustalla sijaitseva Robben Island. Robben Islandilla on pitkä perinne Etelä-Afrikan historiassa, mutta nykyään se muistetaan Nelson Mandelan vankilana: saarena, jolla vapaustaistelija vietti 18 vuotta 27 vuoden tuomiostaan.

Saareen tutustutaan ryhmissä, ensin linja-autossa istuen. Ensimmäinen pysäkki on vapaustaistelija Robert Sobukwen vankikopin edessä, minkä jälkeen matka jatkuu kalkkikaivokselle, jolla Mandela ja muut vangit työskentelivät 13 vuoden ajan Etelä-Afrikan auringon paahteessa hohtavia kiviä hakaten.

Lounastauoilla vangit pitivät yllä epävirallista yliopistoaan luolan hämyssä. Nyt kaivosten edessä on pieni kivikasa, jonka Mandela taannoisella saarivisiitillään aloitti. “Let us forgive”, huokaisee opas mikrofoniin.

Unelma valoista

Bussikierroksen jälkeen pääsee kiertämään vankilarakennuksia Robben Islandin entisen poliittisen vangin johdolla.

Kaikkialla näkyy suljettuja rautaovia, kalteri-ikkunoita ja betoniseiniä. Yhdessä sellissä näkee vilaukselta palan sinistä taivasta rautalangoin korotetun muurin takaa. Ulkona opas osoittaa kohtaa, jossa Mandela piilotteli vartijoilta työstämäänsä teosta Pitkä tie vapauteen. Atlantin äärettömien tyrskyjen ympäröimänä vangit saattoivat vain unelmoida Kapkaupungin vapauden valoista.

Nelson Mandelan Etelä-Afrikka on osoitus yksittäisen ihmisen vaikutuksesta historiankulkuun: pienimmilläkin teoilla on merkitystä, olivat ne sitten osallistuvia, vastustavia tai tekemättä jätettyjä.

Palaan takaisin minut Kapkaupunkiin kuljettavaan lauttaan ja jään kannelle katselemaan kuinka matala Robben Island katoaa horisontin taa.

Paula Hotti

Nelson Mandela

Kohteita Johannesburgissa ja Kapkaupungissa

Johannesburgin kehitys alkoi 1880-luvun kultaryntäyksestä. Kaupunki nousi kaivoskylien ympärille.

Johannesburgin Rivonian kaupunginosasta löytyy Lilisliefin maatila, jolla Mandela työskenteli puutarhurina peitenimen turvin järjestäessään aseellista vastarintaa apartheidin kumoamiseksi.

Rivonia on myös kuuluisa oikeudenkäynnistään, jossa Mandela tuomittiin pitkään vankeusrangaistukseensa.

Robben Island on toiminut paitsi vankilana myös esimerkiksi spitaalisten ja muiden ei-toivottujen kansanosien siirtokuntana.

Robert Sobukwe järjesti rauhanomaisen mielenosoituksen Sowetossa vuonna 1960 kehottamalla ihmisiä polttamaan passinsa aikana, jolloin ei-eurooppalaisten oli kiellettyä liikkua ulkona ilman henkilöllisyystodistusta: taktiikkana oli ylikuormittaa maan vankilat.

Kapkaupungin kupeessa sijaitsee myös Madiba House eli vankila, josta Mandela käveli vapauteen maailman lehdistön todistaessa tapausta. Vankila on yhä toiminnassa.

Kapkaupungin keskustassa Grand Paradella sijaitsee entinen kaupungintalo, jonka parvelta Mandela piti ensimmäisen virallisen puheensa vapauttamisensa jälkeen.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X