Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Populistista keskustelua kateusverosta

Valtiovarainministeriö jätti tulevat veroratkaisut suosiolla hallituksen budjettiriihen ratkaistavaksi julkistaessaan viime viikolla oman ehdotuksensa ensi vuoden talousarvioksi. Budjettiriihi lämmitetään vasta elokuun viimeisinä päivinä, mutta jo nyt näyttää vahvasti siltä, että siitä tulee nykyisen hallituksen kuumin.

Tämä johtuu siitä, että hallituspuolueiden näkemykset ovat kesän mittaan erkaantuneet varsin kauas toisistaan, mitä tulee erityisesti verotukseen mutta myös laajemminkin hallituskauden jälkipuoliskolla noudatettavaan talouspolitiikkaan. Viime viikkoina tehdyt avaukset ovat puolin ja toisin kiristäneet hallituspuolueiden välejä, joihin myös kannatusgallupit ovat tuoneet kosolti lisää jännitteitä.

Yhdeksi kiistakapulaksi hallituspuolueiden välillä on kehkeytynyt niin sanottu solidaarisuusvero. Kyse on suurituloisille kohdistetusta ylimmästä veroluokasta. Sen alaraja päätettiin hallitusneuvotteluissa laskea 72 300 euroon, mutta vain kahden vuoden määräajaksi.

Tämä määräaika umpeutuu ensi vuodenvaihteessa, mutta ainoastaan kokoomus on valmis pitämään hallitusohjelman kirjauksesta kiinni. Keskusta kuten myös Uusi vaihtoehto haluavat jatkaa määräaikaa kahdella vuodella.

Määräaikaisilla veroilla on ollut ikävä tapa muuttua aikaa myöten pysyviksi.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä budjetissa ei ole varaa veronkevennyksiin, koska elämme yhä velaksi. Näin ollen keskusta haluaa pitää solidaarisuusveron tiukkana, koska puolueelle ei käy, että vain suurituloisten verotus kevenisi. Samaa vaatii Uusi vaihtoehto, vaikka hallitusohjelma on tähän asti ollut Soinin joukoille pyhään kirjaan verrattavissa oleva teos.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ollut verokevennyksistä osin eri linjoilla Sipilän kanssa. Hänestä kiky-sopimus edellyttää vielä uusia hyvityksiä palkansaajille. Solidaarisuusveroa Orpo on sivunnut korostamalla, että ei halua veroratkaisua, joka keventäisi vain kovapalkkaisten verotusta.

Keskustan veronäkemykset samoin kuin eräät lisämenovaatimukset ovat saaneet kokoomuksen epäilemään hallituskumppanin painaneen paniikkinappulaa huonojen galluplukujen pelästyttämänä. Tulkinta vaikuttaa oikean suuntaiselta, vaikka keskusta sen tietenkin torjuu.

Solidaarisuusveroa on kutsuttu myös kateusveroksi, ja vaatimukset sen kiristämiseksi ovat aina edustaneet veropopulismia pahimmillaan. Käytännössä veron vaikutus valtion talouteen on marginaalinen.

Jos alaraja palautetaan 90 000 euroon, valtio menettää 30 miljoonaa euroa. Se on pelkkä rikka isossa rokassa. Eikä kaikkien suurituloisten verotus kevenisi, vaan ainoastaan 30 000 ihmisen. Heilläkin kyse olisi todellisuudessa vain verorasituksen palauttamisesta muutaman vuoden takaiselle, aavistuksen keveämmälle tasolle.

Vertailua voi hakea vaikkapa kiky-sopimuksesta, joka leikkasi julkisten alojen työntekijöiltä osan lomarahasta määräajaksi. Tuskin he mieltävät saavansa palkankorotuksen, kun määräaika parin vuoden kuluttua umpeutuu.

Monilla alun perin määräaikaisiksi säädetyillä veroilla on tosin ollut ikävä tapa muuttua aikaa myöten pysyviksi. Näin on käynyt esimerkiksi väliaikaiseksi luvatulle autoverolle, joka täyttää ensi vuonna kunnioitettavat 60 vuotta.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X