Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Vaihtoehtoja kannattaa pohtia kunnolla

Kansanperinteessä mätäkuu alkaa heinäkuun loppupuolella. Mätäkuun jutuksi voisi lahtelaisittain kuitata myös Helsingin Sanomien (17.7.) esittelemät vaihtoehtoiset maakuntakartat. Aluetutkija Timo Aron johdolla hahmotelluissa 12:n ja seitsemän maakunnan malleissa nykyinen Päijät-Hämeen katoaisi ja Lahti menettäisi keskuskaupungin asemansa.

Päijät-Häme on nykyisten maakuntien joukossa suurenpuoleinen ja pyrkinyt Lahden johdolla suuntautumaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle. Voimakas hallinnollinen suuntautuminen itään ei olisi Päijät-Hämeelle mikään helppo asia, vaikka korkeakouluyhteistyö Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa on syvenemässä ja laajenemassa.

Väestön keskittyminen etelän suurimpiin kasvukeskuksiin tulee tuskin laantumaan. Väestönkasvu tuo mukanaan työtä ja toimeliaisuutta. Erityisesti kasvua on tapahtunut Helsingin, Turun ja Tampereen rajaamalla alueella. Idässä kehitys on ollut enimmäkseen päinvastainen. Siksi Lahden tulee pyrkiä osaksi kasvualuetta kaikella toiminnallaan.

Aron karttahahmotelmien arvo on vaihtoehtojen pohtimisessa ja keskustelun herättämisessä. Tällä hetkellä maakuntauudistus on toteutumassa 18 maakunnan pohjalta, vaikka varsin harva asiantuntija pitää maakuntien suurta lukumäärää optimaalisena tai tarkoituksenmukaisena. Kriittisimmät näkevät maakuntien suuren määrän jopa haittaavan kehitystä.

Menestystä pitää rakentaa nimenomaan hallintorajoista riippumatta.

Jos sote-puolella hallituksen kaavailemat uudistukset ovat olleet rajuja, on maakuntahallinto päätetty luoda nykyisen aluejakon pohjalta. Aron mielestä esitetty maakuntien aluejako perustuu menneeseen kehitykseen eikä vaihtoehtoisia malleja ole tarkasteltu.

Kun ottaa huomioon maakunnille siirtyvien tehtävien ja resurssien määrän, voisi uudistuksen toivoa perustuvan tietoon ja arvioihin tulevista tarpeista. Vanhoihin rakenteisiin, toimintatapoihin ja karttarajoihin nojautuvalle hallinnolle on vain vähän kysyntää ja perusteluja. Jo siksi tietoon perustuvien vaihtoehtojen julkituominen ja analysointi on tärkeää.

Aron vaihtoehtoisissa malleissa aluehallinto rakennettiin väestön sijainnin ja saavutettavuuden näkökulmasta. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä, vaikka eivät suinkaan ainoita mahdollisia. Perustellusti voi esimerkiksi kysyä, kuinka suuri on tarve hallinnollisen keskuspaikan optimaaliselle saavutettavuudelle, kun useimpia viranomaispalveluja ollaan täyttä vauhtia siirtämässä verkkoon.

Varsinkin kysymystä voi pitää esillä Lahden ja Kouvolan kaltaisessa tilanteessa, jossa hallinnollinen keskuspaikka ei olisi alueen suurin. Lahdessa toimii lisäksi esimerkiksi laajan päivystyksen keskussairaala, kun Kouvolasta keskussairaala-asioinnit suuntautuvat Kotkaan tai Lahteen.

Lahden ja muiden päijäthämäläisten kuntien menestys tulevaisuudessa ei ole riippuvainen siitä, miten maakuntien rajat kartalle on piirretty tai missä maakunnan hallintokeskus sijaitsee. Menestystä pitää rakentaa nimenomaan hallintorajoista riippumatta. Viiteryhmä ei kuitenkaan ole merkityksetön, ja siksi edunvalvonnalla tulee varmistaa, että Lahti on riittävällä painoarvolla edustettuna oikeissa neuvottelupöydissä – myös aluehallinnossa.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Ei kommentteja
Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X