Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Aalto alkoi tasoitella hallitustietä

Kun vihreät siirtyivät viikonloppuna Ville Niinistön ajasta Touko Aallon aikaan, tuhannen taalan kysymys kuuluu, mikä puolueen politiikassa muuttuu – vai muuttuuko mikään.

Aalto itse valotti tätä kysymystä sunnuntaina pitämässään linjapuheessa, jossa hän korosti painokkaasti ja ilmeisen harkitusti yli puoluerajojen ulottuvaa vuoropuhelua.

Aalto meni vihreiden puheenjohtajaksi poikkeuksellisen pitkälle ilmaistessaan olevansa valmis tekemään yhteistyötä jopa Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa – toki ainoastaan opposition puolella.

Samaan hallitukseen halla-aholaisten kanssa ei sentään hänkään ole valmis puolueettaan viemään, kuten eivät olleet viime viikolla valmiita myöskään Juha Sipilä (kesk.) ja Petteri Orpo (kok.).

Yhteistyökyky on hallitukseen pääsyn ensimmäinen edellytys.

Korostaessaan näin voimakkaasti yhteistyön merkitystä Aalto teki tahtoen tai tahtomattaan pesäeroa edeltäjäänsä, sillä Ville Niinistö ei varsinkaan oppositiojohtajana tullut tunnetuksi yhteistyöhakuisuudestaan.

Päin vastoin, johdatettuaan vihreät oppositioon viime vaalikauden lopulla Niinistö keskittyi ryöpyttämään kulloistakin hallitusta vimmalla, joka herätti ymmärrettävästi voimakasta ärtymystä hallituspuolueissa.

Niinistön taktiikka osoittautui lyhyellä tähtäimellä tehokkaaksi. Se nosti vihreät niin suureen suo­sioon, että ilman yllättävää käännettä puoluetta on vaikea ohittaa seuraavien vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa.

Kannatuskäyrä osoittaa nyt niin jyrkästi yläviistoon, että muutkin kuin vihreät itse ovat alkaneet puhua vihreistä potentiaalisena pääministeripuolueena. Jos ei vielä seuraavien vaalien jälkeen niin viimeistään ensi vuosikymmenellä.

Pääministeripuoleenkin on silti kyettävä yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa, mikä on myös hallitukseen pääsyn ensimmäinen edellytys. Tästä Aalto vaikuttaa olevan hyvin perillä. Korostaessaan yhteistyötä ja vuoropuhelua hän näyttää jo pohjustavan seuraavia hallitusneuvotteluja, siinä missä Niinistö keskittyi populistisella räksytyksellään polttamaan siltoja eritoten nykyisten hallituspuolueiden suuntaan.

Aallolta oli selvä kädenojennus porvaripuolueiden suuntaan linjaus, jonka mukaan politiikan on otettava huomioon työelämän muutokset ja sosiaaliturvaa uudistettava niin, että työn tekeminen on aina kannattavaa. Toistaiseksihan vihreät ovat vastustaneet kaikkia hallituksen vaatimattomiakin yrityksiä näiden asioiden edistämiseksi.

Aalto myös toivoi, että Sipilän hallitus päästäisi vielä kaikki puolueet valmistelemaan loppumetreille ennättänyttä sote-uudistusta.

Samalla hän kuitenkin paalutti sotelle sellaiset reunaehdot, että keskustan ja kokoomuksen on niitä vaikea hyväksyä. Keskusta tuskin suostuu vähentämään maakuntien määrää, eikä kokoomusta houkuttele edistää valinnanvapautta vain asteittain.

Tosin hallituspuolueiden mieli saattaa vielä muuttua, jos perustuslaki osoittautuu tämänkin sote-yrityksen kompastuskiveksi. Siinä tilanteessa oppositionkin näkemykset voivat saada hallituksessa vastakaikua, minkä varalta myös Aalto saattoi ehdotuksensa esittää.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X