Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

EU halajaa yhteistyön syventämistä

Uusi optimismi kukkii Euroopan unionissa väkevästi. Viimeisten viikkojen aikana on kuultu ja nähty merkittäviä avauksia, jotka toteutuessaan syventäisivät EU-jäsenmaiden yhteistyötä selvästi.

Muutos EU-ilmapiirissä on hätkähdyttävä. Vielä jokin aika sitten eurokraattien hartioita painoivat niin Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos, Britannian eropäätös kuin edessä häämöttävät merkittävien jäsenmaiden vaalitkin.

Vaalit niin Hollannissa kuin etenkin Ranskassa käytiin lopulta EU:n näkökulmasta suotuisasti. Etenkin Eurooppa-myönteisen Emmanuel Macronin valinta Ranskan presidentiksi oli unionille helpotus.

Ilmeisesti myös Britannian eroneuvottelujen suhteen nähdään EU-kortteleissa aihetta aiempaa suurempaan itsevarmuuteen. Britanniassa käytiin torstaina parlamenttivaalit, jotka ainakaan ennakkokyselyiden perusteella eivät muodostuneet pääministeri Theresa Mayn kaipaamaksi riemuvoitoksi. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolestaan näyttää pikemminkin yhdistävän kuin hajottavan EU-maiden rintamaa.

EU-kortteleissa nähdään aihetta aiempaa suurempaan itsevarmuuteen.

EU:n puolustusyhteistyön syventämisestä oli puhe keskiviikkona, kun komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Federica Mogherini esittelivät komission niin sanottua ohjelmapaperia.

Toteutuessaan suunnitelma muun muassa osoittaisi unionin yhteisestä budjetista noin 1,5 miljardia euroa puolustusteollisuuden tutkimukseen ja kehitykseen.

Mogherini ja Katainen korostivat, ettei tarkoitus ole luoda EU-armeijaa tai kilpailevaa sotilasliittoa Natolle. Viesti on kuitenkin selvä: Valmiutta puolustusyhteistyön vahvistamiseen löytyy, mutta kenties ennemmin EU:n kuin Naton kautta, vaikka suurin osa EU-maista on myös Nato-maita.

Vähintään yhtä merkittävä toive EU-yhteistyön syventämisestä koskee taloutta. Komissio ehdottaa viime viikolla julkaisemassaan asiakirjassa euromaille yhteisiä velkakirjoja. Samalla tarkoitus olisi vahvistaa niin sanotun euroryhmän asemaa ja luoda Euroopan unionille ulkosuhteiden korkeaan edustajaan vertautuva ”valtiovarainministerin” tehtävä.

Komissio perustelee ehdotustaan sillä, että se vakauttaisi EU:n rahoitusjärjestelmää kriiseissä. Nykyisin rahoitusmarkkinoiden häiriöt johtavat pääomien pakoon epävakaiksi koetuista maista, mikä on ollut omiaan nostamaan korkoja ja voimistamaan markkinahäiriöiden vaikutuksia.

Suomi on suhtautunut EU:n puolustuspolitiikan vahvistamiseen myönteisesti. Viimeksi asian toisti keskiviikkona pääministeri Juha Sipilä (kesk.). EU-puolustusyhteistyö on ollut monille Nato-kriitikoille vaihtoehdoista pienempi paha.

Euroalueen yhteinen velka tullee olemaan Suomelle vaikeampi pala. Suomi on EU:n talouspolitiikassa ollut perinteisesti samoilla linjoilla Saksan kanssa. Saksassakin moni suhtautuu velkavastuun laajentamiseen kielteisesti. Kun liittokansleri Angela Merkel on kuitenkin ilmoittanut olevansa valmis keskustelemaan asiasta, voi yhteinen velkavastuukin vielä toteutua. EU-integraation syventämistä kannattavat ovat varmasti haluttomia hukkaamaan otollista hetkeä uudistuksille.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (1)
JUHANI TANSKI

Suomen hallitus ja presidentti lupasivat 1994 kansanäänestysksen edellä, että jos EY:ssä joskus siirrytään yhteiseen rahaan tai puolustukseen tai jos päätösvaltaa siirretään maan ulkopuolelle, se edellyttää uutta kansanäänestystä. Liekö pääkirjoittaja unohtanut mainita tämän kirjoituksessaan?

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X