Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Kaikki keinot käyttöön ilman tempoilua

Hyvinvointiyhtymän hallitus päätti maanantaina jatkaa säästöjen hakemista. Tavoitteeksi on jälleen asetettu seitsemän miljoonaa euroa. Tämä summa ilmoitettiin säästötavoitteeksi jo maaliskuussa alkaneissa yhteistoimintaneuvotteluissa. Sittemmin tavoitetta reivattiin noin kolmeen miljoonaan euroon, joka toteutui määräaikaisten käyttöä vähentämällä ja eläkejärjestelyillä.

Maanantain kokouksessa hyvinvointiyhtymän hallitus velvoitti viranhaltijoita etsimään keinoja 3,5 miljoonan euron säästötavoitteen toteuttamiseksi nykyisen hallituksen viimeisen kokoukseen mennessä. Kokous järjestetään kolmen viikon kuluttua. Yhtymähallituksen puheenjohtajan Francis McCarronin (kok.) mukaan ”keinot ovat vapaat, mutta pakolliset”.

Kireä aikataulu herättää epäilyksen siitä, että viranhaltijat tuskin ryhtyvät säästökohteiden kartoittamiseen täysin tyhjältä pöydältä. Ainakin jonkinlaisia vaihtoehtoja lienee jo olemassa. Tämä on luonnollista siksikin, että alun perin yt-neuvotteluja lähdettiin käymään selvästi laajempina.

Ulkopuolisin silmin hyvinvointiyhtymän päätöksenteko on näyttänyt tempoilevalta. Huoli ja tarve taloudellisten säästöjen löytämiselle on omistajien eli kuntien mielestä ollut varmasti todellinen. Päätösten veivaaminen, vatvominen ja uudelleenmuotoilu on kuitenkin antanut toiminnasta vähemmän luotettavan ja laadukkaan kuvan,

Ulkopuolisin silmiin hyvinvointiyhtymän päätöksenteko on näyttänyt tempoilevalta.

Vaikka veivaajina ja vatkaajina ovat kunnostautuneet erityisesti poliitikot, eivät viranhaltijat ole välttämättä aina edesauttaneet omalla toiminnallaan hyvinvointiyhtymän alkutaivalta.

McCarronin mukaan uusimmalla säästötavoitteella annetaan uudelle hallitukselle mahdollisimman hyvät työkalut. Kokonaan toinen asia on, miten kansanedustaja Ville Skinnarin (sd.) johtama uusi hallitus ryhtyy työkaluja käyttämään. Kuluvalla kaudella hyvinvointiyhtymän valtuustoa johtanut Skinnari oli moneen otteeseen napit vastakkain hallituksen kanssa.

Yhdessä toisen päijäthämäläisen kansanedustajan Martti Taljan (kesk.) kanssa Skinnari on kuulunut rakenteiden ja palveluiden säilyttäjiin. He ajattelevat, että vain tarpeeksi vahva hyvinvointiyhtymä voi pärjätä sote-uudistuksen jälkeisessä valinnanvapauden maailmassa.

Mccarronilainen talouspainotteinen ravistelija puolestaan ajattelee, että ainakaan säilyttämällä vanhoja rakenteita ja toimintatapoja hyvinvointiyhtymä ei voi pärjätä.

Päijäthämäläisten asiakkaiden, hyvinvointiyhtymän henkilöstön ja omistajakuntien näkökulmasta on toivottavaa, että yhtymän jatko sujuisi alkukautta tasaisemmin. Se lienee selvää, ettei kuluvasta vuodesta tai ensi vuodesta tule koettua helpompaa. Sote- ja maakuntauudistuksen rahoituskuviot takaavat, että kuntien intressissä on vähintään vahtia sote-kuluja erityisen tarkasti, ellei jopa karsia kuluista.

Moni hyvinvointiyhtymän ja kuntien päättäjä kokee, ettei ainakaan äkkinäisistä säästöliikkeistä koidu mitään hyvää. Siksi ennakoiva ja johdonmukainen kulujen hallinta on entistäkin tärkeämpää juuri nyt. Hyvä ja varmasti järkevä askel olisi muuttaa osa yhtymän yli tuhannesta virasta työsuhteiksi. Toiminnan ja kustannusten näkökulmasta on tärkeää, että henkilöstöä voidaan käyttää siellä, missä tarvekin on suurin.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X