Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Syrjäytymisuhka ei ahdista koulupoikia

Suomessa on viime vuosina kiinnitetty aiheellisesti vakavaa huomiota siihen, kuinka pojat ovat jääneet tyttöjen jalkoihin peruskoulun oppimistuloksissa.

Vaikka koululaisemme ovat pärjänneet erinomaisesti kansainvälisissä Pisa-vertailuissa, niiden tulokset ovat osoittaneet, että yläasteikäisillä erot koulumenestyksessä ovat meillä länsimaiden suurimpia tyttöjen hyväksi. Tällä on epäilty olevan vahva yhteys nuorten miestemme suureen syrjäytymisriskiin.

OECD:n viime syksynä julkistaman vertailun mukaan peräti runsas viidennes suomalaista 20–24-vuotiaista miehistä oli ilman työtä ja koulutuksen ulkopuolella. Määrä oli lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa kohoten selvästi yli läntisten teollisuusmaiden keskiarvon. Nuorten suomalaisnaisten syrjäytyneisyys on kasvanut samaan aikaan paljon hitaammin.

Pisa-tutkimukset ovat perinteisesti keskittyneet mittaamaan nuorten koulumenestystä, mutta tuoreimmassa, tällä viikolla julkistetussa vertailussa pureuduttiin ensi kertaa myös 15-vuotiaiden hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin ja niiden yhteyksiin oppimistuloksiin.

Tyytyväisyys voi kummuta siitä, että pojat eivät ota koulumenestyksestä paineita.

Tulokset olivat suomalaisittain mairittelevia mutta myös yllättäviä. Hyvältä kuulostaa, että suomalaiset nuoret ovat paljon tyytyväisempiä elämäänsä kuin OECD-maissa keskimäärin.

Enemmän tyytyväisiä nuoria löytyi vain neljästä vertailumaasta. Vastaavasti vain Hollannissa on vähemmän tyytymättömiä kuin meillä.

Yllättävintä oli, että pojat ovat meillä vielä tyttöjäkin paljon tyytyväisempiä elämäänsä. Yli puolet pojistamme kertoi olevansa elämäänsä jopa erittäin tyytyväisiä, mutta tytöistä tunsi samoin vain reilu kolmannes. Tyytymättömäksi tunnustautui vain pojista vain muutama prosentti, yli puolet vähemmän kuin tytöistä.

Tutkimus ei löytänyt yhteyttä tyytyväisyyden ja koulumenestyksen välillä. Poikien tyytyväisyys voikin kummuta siitä, että he eivät ota koulumenestyksestä suuria paineita. Siinä missä tytöt ehkä pänttäävät tunnollisesti läksyjään, pojat nauttivat rennosti elämästä eivätkä kanna huolta numeroista saati mahdollisesta syrjäytymisuhastaan.

Tosin eivät tyttömmekään ole kovimpia pingottajia. Suomalaiset nuoret – niin tytöt kuin pojat – tuntevat keskimääräistä selvästi vähemmän ahdistusta kokeista ja arvosanoista, mikä ei kuitenkaan näy huonoina tuloksina.

Tämä yhdistettynä nuortemme tyytyväisyyteen kertonee siitä, että kouluissamme vallitsee ilmeisen myönteinen ja kannustava ilmapiiri, joka tuottaa parempaa jälkeä kuin ankara painostaminen ja ehkä liiankin kova vaatimustaso.

Täydellinen ei koululaitoksemme silti ole, sillä 15 prosenttia nuoristamme tuntee itsensä ulkopuoliseksi kouluyhteisöstään. Osuus on melkein kaksinkertaistunut runsaassa vuosikymmenessä.

Syrjäytymisriskiä kasvattava ulkopuolisuus juontaa usein kiusaamisesta mutta myös siitä, että valitettavan monet oppilaat kokevat opettajien suhtautuvan heihin epäoikeudenmukaisesti. Pisa-koordinaattori, professori Jouni Välimäki on varmasti oikeassa perätessään tämän korjaamiseksi kouluihimme keskustelukulttuuria, jossa herkät nuoret tuntevat tulevansa kuulluiksi hankalissakin asioissa (ESS 20.4.).

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi
Näytä lisää

Lue seuraavaksi X