Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Lahti korjaa menneitä laiminlyöntejä

Lahden kaupunginvaltuusto ottaa tänään kantaa keskustan kouluverkkoon. Käytännössä kyse on Paavolan kampuksesta eli mallista, jossa Tiirismaan koulun oppilaat ja Wellamo-opisto sijoitettaisiin Muotoilu-instituutin ja Aikuiskoulutuskeskuksen tiloihin.

Paavolan kampusta on selvitetty vaihtoehtona uuden Tiirismaan koulun rakentamiselle. Valmistelussa on todettu, ettei Paavolan kampus olisi kasvatuksellisesti paras mahdollinen, koska yhtenäiskoulun ajatus ei kampuksella toteutuisi. Myös Aikuiskoulutuskeskuksen kunnosta on esitetty epäilyjä.

Painavimmaksi perusteeksi valtuustossa saattaa lopulta nousta raha. Rakennuskustannuksiltaan Paavolan kampus on arvioitu lähes kymmenen miljoonaa euroa uudisrakennusta halvemmaksi. Vaa´assa painanevat myös maankäytölliset syyt. Kaupunki mielii Tiirismaan ja Lotilan koulun alueita tuottavampaan käyttöön.

Tiirismaan koulun ja oppilaiden tulevaisuus on vain jäävuorenhuippu Lahden kouluverkkoa myllertävässä korjausaallossa. Kymmenien miljoonien eurojen korjaus- ja rakennustöitä on tiedossa pelkästään Launeen, Kivimaan ja Mukkulan kouluilla.

Kaupunki mielii Tiirismaan ja Lotilan koulun alueita tuottavampaan käyttöön.

Launeen ja Kivimaan osalta arvioitu hintalappu lienee jotakin 50:n ja 60:n miljoonan euron välissä. Mukkulassa ratkaisut ovat pitkälti auki, mutta jo nyt tiedetään se, että vuosikausia kestävästä tilapäiskouluajasta aiheutuu monien miljoonien lasku. Sinänsä hintavalla väliaikaisratkaisulla Lahti ostaa lisäaikaa, jonka kuluessa tulevia kouluratkaisuja voidaan pohtia.

Suurimpien ja kiireisimpien kohteiden jälkeenkin kouluremonttien lista on pitkä. Länsiharjun koulua korjataan useammalla miljoonalla, Nastolassa Rakokiven uuden koulun on määrä valmistua vuonna 2020.

Lahden on tarkoitus investoida vuosina 2017–2021 peräti 470 miljoonalla eurolla. Merkittävä osa investoinneista kuluu huonokuntoisten koulujen uusimiseen ja korjaamiseen. Jälkiviisastelua välttäenkin on syytä kysyä, miksi näin on käynyt.

Osittain kyse lienee yksinkertaisesti siitä, että koulurakennusten talotekninen käyttöikä on tullut tiensä päähän. Valitettavasti osasyy koulujen korjaussumasta lankeaa myös laiminlyödyille korjauksille ja kunnossapidolle. Kokonaan oma lukunsa ovat korjaukset, jotka on tehty, mutta täysin pieleen. Näistäkin löytyy valitettavia esimerkkejä.

Lahdessa on kiitettävästi ryhdytty selvittämään kaupungin omistamien kiinteistöjen kuntoa. On selvää, että heikkokuntoiset ja terveydelle haitalliset kiinteistöt tulee korjata tai purkaa. Lahden tulot eivät näytä riittävän investointeihin, vaan velkamäärä kasvaa jopa huolestuttavasti.

Vaikka Lahden taloudessa on näkyvissä valoisampia merkkejä, ei hukkainvestointeihin ole varaa. Siksi jokaisen uudisrakennuksen ja peruskorjauksen yhteydessä tulee arvioida niiden edellytykset esimerkiksi väestö- ja yhdyskuntarakenteen muutoksen näkökulmasta.

Viisautta on hyödyntää myös olemassa olevia kiinteistöjä tehokkaasti, jos se niiden kunnon ja talouden näkökulmasta on perusteltua. Tämän vuoksi Paavolan kampus on kenties paras, vaikka ei optimaalinen vaihtoehto.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa maksutta!

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (2)
Mies van Hus

Kuka on vastuussa kiinteistösekamelskasta ?

ITEAATTELIJA

"Jälkiviisastelua välttäenkin on syytä kysyä, miksi näin on käynyt". Niinpä, Launeen koulun kalliit "peruskorjaukset" viime vuosina, sen "uusi liikuntahalli ja Paavolan terveysaseman epäonnistunut remontti ovat esimerkkejä siitä, miten jälkiviisaus on ollut tärkeämpää kuin tunareiden vatuuttaminen.

Näytä lisää

Lue seuraavaksi X