Aiheet
Kirjaudu ulos

Käyttäjätiedot

Nimi:
Osoite:
Postinro ja toimipaikka:
Sähköposti:
Nimimerkki:
Asiakasnumero:
Liitä asiakasnumero tiliin
Muokkaa tietoja

Voimassa olevat tilaukset

Tuote:
Tyyppi:
Voimassa: -
Muokkaa tilauksia
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Pisa-menestys enää tyttöjen varassa

Itsenäisyyspäivänämme julkistetun uusimman Pisa-tutkimuksen tuloksista löytyy suomalaisittain sekä hyvää että huonoa. Ikävä kyllä kielteiset seikat painavat tällä kertaa selvästi myönteisiä enemmän.

Myönteistä on, että Suomi on edelleen OECD:n ehdottomia huippumaita, mitä tulee 15-vuotiaiden koululaisten osaamiseen luonnontieteissä, jotka tällä kertaa olivat kolmen vuoden välein tehtävän tutkimuksen pääosassa. Edellemme kiilasi nyt vain neljä Aasian maata sekä Viro. Kauas taaksemme jäivät muun muassa kaikki muut Pohjoismaat.

Erityisen ylpeitä suomalaisten on syytä olla tyttöjemme saavutuksista. Tyttöjä vertailtaessa he olivat luonnontieteissä toisella sijalla heti Singaporen jälkeen. Tutkimuksen toisessa sivuaineessa, lukemisessa, he sijoittuivat peräti ykkösiksi, eikä menestyksessä ollut moittimista myöskään matematiikassa.

Vähättelemättä lainkaan maamme hyvänä pysynyttä sijoitusta Pisa-vertailussa ja varsinkaan tyttöjemme mainioita tuloksia on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota myös tutkimuksen ikävämpiin tuloksiin. Karu tosiasia nimittäin on, että kun luonnontieteet edellisen kerran vuonna 2006 olivat pääalueena, Suomi sijoittui kirkkaasti ensimmäiseksi.

Vaikka viides sija olisi esimerkiksi olympiakisoissa kelpo saavutus, kyseenalaista on, herättääkö se maailmalla koululaitostamme kohtaan enää yhtä suurta ihailua ja kiinnostusta kuin aiempien Pisa-vertailujen kärkisijoitukset.

Jos näin käy, kyse on toki vain harmittavasta imagotappiosta. Paljon vakavammat seuraukset voivat olla tämänkertaisen tutkimuksen vahvistamalla tiedolla, jonka mukaan ero tyttöjen ja poikien osaamisen välillä on meillä venähtänyt niin suureksi, että siitä pitkälti johtuu sijoituksemme putoaminen.

Ero tyttöjen ja poikien osaamisessa on OECD-maiden suurin. Vaikka tytöt menestyvät yhä hyvin, poikien kehnot tulokset selittävät sen, että heikosti luonnontieteitä osaavien suomalaisnuorten osuus on melkein kolminkertaistunut ja huipputuloksia saavien määrä vähentynyt liki kolmanneksella. Sama trendi on tutkimusten mukaan havaittavissa jo neljännellä luokalla.

Sen lisäksi, että poikamme näyttävät olevan uhkaavasti putoamassa tyttöjen kelkasta, huolestuttavaa on sekin, että myös alueelliset erot oppimistuloksissa ovat kasvussa. Pääkaupunkiseudulla pärjätään parhaiten, Itä- ja Länsi-Suomessa heikoiten. Lisäksi koululaistemme menestymiseen vaikuttaa aiempaa enemmän kodin sosioekonominen tausta toisin kuin vertailumaissa.

Ei voi välttyä ajatukselta, että pitkään kestänyt taantuma ja sen seurauksena kasvanut työttömyys yhdessä kuntien taloudellisen aseman heikkenemisen kanssa ovat nyt alkaneet nakertaa pohjaa myös tähänastiselta ylpeydenaiheeltamme, tasa-arvoisuudestaan tunnetulta perusopetukselta. Jos näin on, se ei ole valtava haaste vain koululaitoksellemme vaan koko yhteiskunnallemme.

Arvioidessaan Pisa-tuloksia opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) piti oleellisena huolehtia, että kaikkialla maassamme on riittävät taloudelliset edellytykset laadukkaan koulutuksen järjestämiseen (ESS 7.12.). Tässä asiassa vastaavan ministerin kannattaa ensiksi kääntää katseensa peiliin, sillä kun resursseista puhutaan, ylivoimaisesti eniten valtaa tässä maassa on maan hallituksella.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Kaikki verkkopalvelut ovat jo käytössäsi ESA-tunnuksillasi.

Kirjaudu sisään

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje ja saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi (2)
Torkkupeitto

Onkohan osa syynä joidenkin oppilaiden häiriköinti oppi tunneilla. Juuri nämä vesipäät sitten villitsevät perässä vedettäviä. Tyyyöjen ei yleensä tarvitse näytellä Ramboa vaan paneutuvat opiskeluun enemmän

ITEAATTELIJA

Kun "pääkaupunkiseudulla pärjätään parhaiten, Itä- ja Länsi-Suomessa heikoiten", niin olisiko tähän syynä se, että "koululaistemme menestymiseen vaikuttaa aiempaa enemmän kodin sosioekonominen tausta toisin kuin vertailumaissa". Tässä vallan ja vaurauden keskittämisessä pääkirjoituksen tekijän kannattaa myös kääntää katseensa peiliin, sillä kun vaikuttamisvallasta puhutaan, ylivoimaisesti eniten valtaa tässä maassa on maan medialla.

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X