Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Bulevardit eivät vain Helsingin asia

Helsingin valmisteilla olevassa yleiskaavassa ollaan esittämässä pääkaupunkimme liikennejärjestelyihin mullistavaa uudistusta, jolla toteutuessaan olisi huomattavia vaikutuksia myös päijäthämäläisten elämään.

Yleiskaavassa harkitaan Helsingin kaikkien sisääntuloväylien muuttamista Kehä I:n sisäpuolella niin sanotuiksi kaupunkibulevardeiksi.

Käytännössä tämä tarkoittaisi, että nykyisten moottoriteiden alku- ja lähtöpiste sijaitsisi noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta. Siitä keskustaan päin väylät olisivat asuinkatuja, joiden varsille ja jopa päälle voitaisiin rakentaa kerrostaloja ja joiden ajonopeudet rajoitettaisiin puoleen nykyisestä.

Kaupunkibulevardien avulla Helsinki tavoittelee asukasmääränsä ja työpaikkojensa huomattavaa lisäämistä ekologisesti kestävällä tavalla. Uudistuksen uskotaan tuottavan myös synergiaetuja yritysten, laitosten ja ihmisten sijoittuessa tiiviisti toistensa tuntumaan.

Tavoitteet kuulostavat niin kannatettavilta, että kaupunkibulevardisuunnitelmat ovat toistaiseksi edenneet Helsingissä hyvässä myötätuulessa. Nyt on kuitenkin kuultu ensimmäiset laajemmat epäilyksen äänet, kun neljä arvostettua yliopistotutkijaa - professorit Mari Vaattovaara, Kimmo Lapintie ja Matti Kortteinen sekä dosentti Anssi Joutsiniemi - asettui kritisoimaan (HS 1.5.) hanketta, jollaisesta ei heidän mukaansa ole tässä laajuudessa kokemusta mistään päin maailmaa.

Tutkijoita epäilyttää erityisesti se, että kaupunkibulevardeja ei voida toteuttaa rajoittamatta kovalla kädellä henkilöautoilua nopeusrajoituksilla, ruuhkamaksuilla ja pysäköinnin hinnankorotuksilla.

Helsingin kaupunkisuunnittelijat uskovat rajoitusten johtavan siihen, että suurin osa matkalaisista vaihtaa ilomielin yksityisautot joukkoliikenteeseen, jolloin vältytään isoilta ruuhkilta. Tutkijat eivät ole lainkaan yhtä toiveikkaita. Vision toteutuminen edellyttäisi suurelta joukolta ihmisiä yhtä tai useampaa liikennevälineen vaihtoa, minkä monet saattavat kokea aivan liian hankalaksi.

Jos kaupunkibulevardit eivät vähennäkään yksityisautoilua, ruuhkat olisivat väistämättömiä. Samalla haaveet kaupunkibulevardien myönteisistä vaikutuksista asumisviihtyvyyteen ja uusien työpaikkojen syntymiseen vesittyisivät täydellisesti.

Saattaa toki olla, että kaupunkibulevardit kannustaisivat Helsingin lähiöiden asukkaita yhä runsaimmin määrin vaihtamaan pikkuauton bussiin, junaan tai raitiovaunuun. Mutta jos niin ei tapahdu, Helsingin kaikki sisääntuloväylät tukkeutuvat täysin. Tämä olisi takaisku kaikille niille suomalaisille, joille henkilöauto on edelleen kätevin, edullisin tai joissain tapauksissa myös ainoa vaihtoehto pääkaupunkiseudulla asioimiseen - kaikista joukkoliikenteeseen tehdyistä parannuksista huolimatta.

Pääkaupunkiimme on keskitetty runsaasti valtakunnallisesti ainutlaatuisia toimintoja. Siksi Helsinki ei voi yksipuolisesti tehdä ratkaisuja, jotka vaikeuttaisivat liikaa esimerkiksi lahtelaisen lapsiperheen vierailua Linnanmäelle tai kulttuurinälkäisen hollolalaispariskunnan visiittiä Kansallisteatterin iltanäytökseen. Laajakantoisessa asiassa on kuunneltava myös kehäykkösen ulkopuolista Suomea.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentointi on väliaikaisesti pois käytöstä.

Näitä luetaan nyt

Pääkirjoitukset

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X